torstai 2. marraskuuta 2017

Jälkimainingeissa

Tässä mietin parikin kertaa pitäisikö enää herätellä tätä blogia ollenkaan. Varsinkin kun en enää  meinannut löytää edes uusi teksti -nappia mistään. No, tässä nyt kumminkin taas olen, pitää nyt ainakin se 10 vuotta saada täyteen (joulukuun loppuun siis), vaikka kuinka aivotoiminta tyrehtyisi.

Muistellaan nyt vielä mennyttä kesää muutamalla kuvalla.  Kiitokseksi ystävälleni Railille, joka keksi viedä minut Helsinkiin ratikkaristeilylle. Vuorokausilipulla seilattiin edullisesti kaikki uudet ratikkareitit, hypättiin välillä pois ja tutustuttiin kohteisiin tarkemmin. Olipa muuten hyvä idea tutustua pääkaupunkiin!

Hassua varmaan, mutta olen ollut ratikassa kerran aiemmin ja silloin siinä oli vielä rahastajan koppikin erikseen,  nykyään täytyy osata olla omatoiminen. 

Pysähdyttiin niin monessa paikassa etten enää muistakaan, mutta ainakin Puu-Vallilassa. 

Ja ihmettelemässä Jätkäsaaren uutta rakennuskantaa.
Sekavuus on kai muotia nykyään. 

.
Hietaniemi ja kuuluisuuksien hautausmaa, sinne halusin ehdottomasti poiketa. Tämän yksinkertaisen kiviristin alla lepäävät Tapio Wirkkala ja vaimonsa Rut Bryk. 

Torkkelinmäelle kannattaa kiivetä jo Avikaisen leipomon vuoksi. Jalkoja voi lepuutella kahvikupposen kera. 

 Jätin Suomen keltaisten vaahteroiden aikaan. Ruskaa jäin kaipaamaan. 

Mutta onhan meillä nämä 'ruskot'. Tinan elämä loppui kesällä armahtavaan piikkiin ja tilalle on tullut tämä Titi Kakkonen, tässä 5 kk. Luna on sama Luna edelleenkin. 



Kukkulakierroksella törmättiin tähän rakennelmaan. Siis puuta! Ilmeisesti esiintymislava hupapuistoon. Mutta siis puuta eikä ainaista betonia, tosi harvinaista täällä.   Eikä kyllä ihme,  tukipalkeista päätellen puurakentaminen ei taida olla ihan vielä täysin hanskassa.

Sitten Titi halusi ehdottomasti kokeilla liukumäkeä...

Tunneliliukua piti kokeilla monta kertaa...

Jihuu, kierteelläkin,  tämähän on hauskaa! 

Lunasta se oli hullun hommaa, ei ikinä, ei edes matalasta!