lauantai 17. kesäkuuta 2017

Lääh ja puh

Se on kesä. Kuukauden etuajassa. Joka kesä katselen kalenteria ja yritän ehtiä kuumuuden alta pois sinne viileään Suomeen.  Nytkin olen varannut lennot paria viikkoa aiemmin kuin tavallista. Ei se perhana riitä! Ovat ripustaneet auringon sääkarttaan aivan liian aikaisin. Vasta kesäkuu ja mittarissa asteet  nousevat pitkälle päälle 30, heinä-elokuun lämpöihin, mitä ollenkaan myöhemmin.  Pitäisi siirtyä puolivuotislomiin. Isäntä vaan ei oikein tykännyt ehdotuksestani, hänen mielestään kolme kuukauttakin on tarpeeksi. Höh. Sääliksi kyllä käy niitä, jotka näillä helteillä paastoavat syömättä ja juomatta koko päivän. 

Hortensiani eivät pahemmin kärsi helteistä, kunhan muistaa kastella.

Tänä vuonna vaihteeksi kauniin sinisiä. Ruostunut rautatanko kukkien juurella ajoi asiansa. 

Tuoksuköynnöksen pitäisi alkaa kukkia tähän aikaan, mutta siinä kukoistavat nyt vain kirvat. Vaikka aika kauniin oranssisia nämä oleanterikirvat. Pschhhh myrkkyä... 

 Ainoa hyvä puoli helteissä, luumut ehtivät kypsyä ennen lähtöäni - ja niitä riittää. Makeita ovat!

Puutarhassa ei sitten paljon muuta tapahdukaan, paitsi persikat vielä odottavat kypsymistään. Niitä en ehdi maistella.  Rikkaruohot tekevät kuolemaa, mikä tietty hyvä sekin. Vettä ei ole sadellut aikoihin eikä sitä varmaan ennen syksyä tulekaan. Maa alkaa olla kuivuudesta sementin kovaa vaikka sitä kuinka kastelisi. Kesässä ei täällä ole mitään kaunista, paitsi jos voi päivät istua hiekkarannalla ja katsella merta. Rannatkin kyllä jo alkavat täyttyä niin ettei sitä mertakaan kohta enää erota. 
Onneksi heinäkuu jo häämöttää. Tervetuloa Suomen ihana viileys, pakkaan villasukat laukkuun!