keskiviikko 21. elokuuta 2013

Terveisiä maalta


  Olen ollut netittömällä korpilomalla ja katsellut pääasiassa horsman kasvua, ei kuitenkaan juuritasolta, en minä tässä mitään haamukirjoitusta sentään vielä harrasta, kukinnon korkeudelta katselin ja siinä vieressä tunsin itseni aika keskenkasvuiseksi. Mikä oli tietysti ihan ok, kun oli muitakin keskenkasvuisia matkassa. 

Vatuista ei ollut pulaa. Näitä en kyllä ole itse poiminut, perkaamiseen sentään osallistuin. Tunnustan, hävisin tuloksella 3-8, tekniikkani ei taida olla ihan huippuunsa hiottu. Algeriassa ei kasva vattuja, sehän se syy, tottakai..

 Selvä pyy,  naapurin koiranpennulta on päässyt yksi välipala karkuun.

Luonnon oma installaatio. Mikähän lastenjuhla on menellään, melkoinen populaatio ainakin yhdelle tuomenlehdelle.  Näistä kasvaa takuulla aikuisina jotain borrelioosipunkkeja tai muuta yhtä ällöä. Saa kertoa ken tietää. 

 Välillä piti käydä katsomassa inhimillisempääkin populaatiota, ettei vallan metsistyisi. Pilvenmäen harrasteautonäyttelyssä sai sopivan ihmiskylvyn, yli 30 000 kävijää muutamassa tunnissa, alkoi jo tuntua melkein kotoiselta tungokselta. Pojilla riitti kiinnostuksen kohteita, taisi niitäkin olla pitkälti yli 2000 ihmeteltäväksi. Kilometrejä kertyi ja hiki virtasi (ai kenellä), lämpötila liikkui lähes afrikkalaisissa lukemissa.

Lastenhuollosta siirryinkin sitten suoraan vanhustenhuoltoon. Hommassa ei suurta eroa ole paitsi huollettavien nopeudessa. Avun vastaanottaminen näyttää olevan yhtä vaikeaa kummassakin tapauksessa, minä-itte mentaliteetilla mennään vaikka ei pystyttäisikään. Samaa sitkeyttä en kyllä ole anopissani huomannut, hän ihan mielellään huutaa apua ihan muutenkin vaan. Jossain tuossa välillä olisi varmaan se kultainen keskitie, jota toivoisin itse pystyväni kulkemaan kun se aika koittaa.

Ja että nyt tulisi käytyä kaikki ikäluokat varmasti läpi, kävin vielä katsomassa Jokioisten 100 vuotta vanhalla Höyläämöllä teini-ikäisten rockia ja maailmantuskaa räiskyvän esityksen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä.
Mikael Niemen romaaniin perustuvan näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut näyttelijä Tommi Liski omalla tavallaan sijoittaen sen 1970-luvun maalaiselämään ja roolittaen sen paikallisilla nuorilla. Huikea esitys! Valtavassa hämyisessä makasiinissa tapahtui sisällä ja ulkona,  lavalla, lavan alla ja yllä, oivaa tilan käyttöä. 30 nuorta ja muutama aikuinen.  Ja mitä lahjakkuuksia nämä nuoret,vaikka monet vasta ensikertalaisia näyttämöllä! En ole lukenut kirjaa, mutta hyvin silti nopeatempoinen esitys imaisi vanhankin sisäänsä, oman nuoruuden kiihkeys ja kasvukivut muistuivat mieleen. Kipeää ja hauskaa, koskettavaa. Kiitos erilaisesta teatterielämyksestä, onnea ja menestystä näille nuorille!

36 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista katseltavaa ja paljon tekemistä tuntuu sisältyneen kesääsi - ehkä horsmien katselu ei vaadi paljon ponnistuksia : ) Puhtaaksi olette vadelmat saaneet, niitä kelpaa popsia!
    Valitettavasti emme itse sitten vanhoina varmasti ole mitään unelmavanhuksia vaan kaikki huonot luonteenpiirteet nousee esiin : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, näitä erilaisia ikäkriisejä katseltuani on käynyt monesti mielessä omat vaiheet eikä unelmavanhukseksikaan ole paljon mahdollisuuksia. Eihän tietty kukaan koskaan haluaisi olla toisille riesaksi, mutta avun vastaanottaminen olisi taito siinä missä sen antaminenkin.

      Poista
  2. Kyllä se horsmien kasvun seuraaminenkin huvista käy, jos vaan ilmat suosii ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ilmat aika pitkään suosi, ja pitihän horsmille sentään välillä vesikin sallia.

      Poista
  3. Tarvitsin noita vadelmia ensi sunnuntain täytekakkuun, onnistuiskohan lähettäminen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö siellä kasva villivattuja? Niiden poimiminen ei kyllä ole kauhean kivaa..

      Poista
    2. Kyllä niitä tietysti jossakin kasvaa, mutta tässä meidän lähistöllä on pääasiassa karhunvadelmia, niitä kyllä löytyisi, jos vaan viitsisi antaa raapia itseään pusikossa. Täällä on vaarana myyräekinokokki eli sellainen vaarallinen loinen, siksi ei pitäisi poimia alle metrin korkeudelta mitään.

      Poista
    3. Iiik, tuommoisesta kokista en ollut ennen kuullutkaan, piti oikein googlata.. ja tästä lähtien katson sitten algerialaiset karhunvatutkin suurennuslasilla.

      Poista
  4. Kiva oli lukea kuulumisiasi. :-) Minä olen käynyt keräämässä mustikoita, jotta ukkeli saa niitä aamupuuroonsa, sitten kun tulee näihin maisemiin, ja mansikoitakin on, mutta vatut ovat unohtuneet ihan tyystin.

    Tuo tuomenlehti on todella ällöttävä; mulla menee ihan kylmät väreet kun tuota katsoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun mustikkani menevät aina soppaan, se on niin herkkua mannapuuron kanssa :)
      Varmaan vielä ällöttävämpi tuo tuomenlehti sitten jos alkaa purkautua ulos jotain.. uh!

      Poista
  5. Aika lailla nayttaa nain ulkosuomalaisen kannalta kovin suomalaiselta kaikki nuo kuvat, paitrsi ehka tuo tuomen lehti... varmaan jotain ulkomaisia itikoita siita tulee ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, joku uusi mamulaji selvästi kun en ole tuommoisia ennen nähnyt (mikä ei tietysti mitään todista :)

      Poista
  6. mukavia kuvia! Mutta niistä ällötyksistä en kyllä tiedä mitään ,iten (liian) hyvä kamera sulla onkaan, kun olet saanut ällötykset noin isoina kuvattua. Aivan, kun itse sitten joskus löytäisi sen keskitien, kun apua tarvii...vanhuksista kun pakkaa tulla lasten kaltaisia, nopeus kyllä tosiaan hiipuu mutta mikään muu ei. Huokaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pokkarilla pääsee lähemmäksikin, mutta minusta nuo ötökät näyttivät kokonaisuudessaan vähän kuin se tilataideteos 'hiljainen kansa', ainakin toistaiseksi ne näyttivät hyvin hiljaisilta :)
      Niinpä, paluu lapsuuteen taitaa olla edessä itse kullakin,kunhan vaan ei herkeäisi kovin pahankuriseksi lapseksi..

      Poista
  7. Mitenkähän tuohon passuuttamiseen ja passattavana olemiseen suhtautuisi? Nyt jo huomaan nuorison huolehtivan jaksamisestani, vaikka aihetta ei omasta mielestä pitäisi olla. Onneksi mies sentään kohtelee tasaveroisena. Populaarimusiikkia Vittulanjänkällä on lukemisen arvoinen kirja, vaikka nimi vähän tökkisikin. Luin sen miehelle iltalukemisina taannoin ja tykkäsimme kumpikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kauan on hyvin kun itse pärjää, sitten kun ei enää niin vaikeaa on asia hyväksyä. Vanhemmalla sukupolvella on vielä vahvana se muiden vaivaamisen tunne,itse pitäisi väkisin pärjätä ettei vaan kenellekään olisi riesaksi. Auttajista ei meilläkään olisi pulaa kunhan vanhukset vaan osaisivat sen ottaa vastaan luonnollisana elämän kiertokulkuna, jokainen meistä vuorollaan joutuu asian eteen ja toivoa sopii etteivät omat lapset silloin käännä selkäänsä. Niinkin tässä matoisessa maailmassa voisi käydä.

      Poista
  8. Näyttää kasvavan komeaa horsmaa, sinne voi jopa hukata itsensä.
    Vadelmia on täälläkin säilötty. On sitten talvella mukava muistella kesää.
    Luonnonoikkuja siinä lehdellä on, vai oliko sisus tyhjä.
    Kesä menee sopivasti talteen, kun on ympärillä pieniä ja suuria ihmisiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnonoikut olivat niin pieniä, että niitä oli mahdoton halkaista, yritin siis kuitenkin, haa! Ei ainakaan mitään silmin nähtävää ja liikkuvaa vielä pursunnut ulos. Kamalaa jos olisikin punkkiarmeija hyökännyt..

      Poista
  9. Ihania kesäkuvia! Täällä nyt niin kuumaa että mielelläni olisin vielä Suomessa.-Jännä tuo tuomenlehti-installaatio! ja vattuja kasvaa täällä tai kasvatetaan,pohjoisessa,mutta ovat kovin tyyriitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä teillä ei kasvatettaisi, vattujakin! Luulin, että siellä olisi liian kuuma niille. Minä olen kokeillut istuttaa montaa suomalaista lajia, mm. viinimarjoja, ne tiputtivat lehtensä kesällä, viheriöivät taas syksyllä ja taas talvella pudottelivat lehtensä, kuolivat lopulta, väsymykseen kai.

      Poista
  10. Suomen kesä on tulvillaan toinen toistaan upeampia kesäteatteri-esityksiä. Ja kaiken kukkuraksi Suomen kielellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, sanopa muuta, suomeksi vielä! Kesäteatterit ovat kyllä ihan ehdoton osa Suomi-lomaa. Harmi, että Ypäjän Viulunsoittaja katolla oli niin aikaisin etten ehtinyt mukaan. Se oli kuulemma aivan loistava, ammattilaisten työtä.

      Poista
  11. Selvä pyy!
    Monenlaista olet ehtinyt harrastaa. Vanhoista ja nuorista kertovaan mielipteeseesi yhdyn täysin palkein.

    Ja toden totta, vattuja on tullut enemmän kuin naismuistiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vattuja oli tosi paljon ja niin puhtaita ja isoja, ei paljon perkaamista tarvinnut, ikäviä poimittavia vaan isoissa määrin.
      Kun tässä nyt itsekin vaan vanhenee ja raihnaistuu päivä päivältä niin alkaa nuo ikäongelmat mietityttää eri tavalla kuin ennen, muistaisipa vaan ottaa opikseen sitten kun tulee ajankohtaiseksi.

      Poista
  12. Kiitos landeterveisistä. Mukavasti aika menee ilman nettiäkin, sain juuri omakohtaisesti huomata. En kaivannut reissullani kertaakaan tietokonetta ja muutenkin se on ollut pitkään jo paitsiossa.
    Sinun kesäsi on näemmä täynnä menoa ja meininkiä. Just tuommoinen kesän pitääkin olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan aika aikansa kutakin, tietokonettakin. Kesä on ollut ihan parasta aikaa mennä ja Suomessahan riittää toimintaa, kyllä talvella ehtii taas rauhoittua ihan tarpeeksi.

      Poista
  13. Peikkokin katsoi monta kirjoitusta. Maailmaa on mukava tutkia toisen silmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa että peikkokin kävi, toisen silmin näkee vähän eri lailla :) Minulla onkin kellarissa paljon peikon juttuja säilöttynä, napostelen niitä sitten hartaudella ajan kanssa.

      Poista
  14. Vattuja olen maistellut, ahminut, mutta en saanut pakkaseen ollenkaan, joten kateutta pukkaa.. kivasti tässä taas pääsi mukaan eri populaatioihin:) Muistan tuon populaarimusiikki kirjan aina siitä kun vanhempi naishenkilö tuli ja kysäisi onko Teillä sitä Vittulan musiikkia? Sanoin varmaan hys, hys koska olin satunnaisesti kirjastotätinä:) No olihan sitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, minä en ollut kuullutkaan tuosta Vittulakirjasta ennen, olisin varmaan lähtenyt etsimään cd:tä musiikkiosastolta :)
      Täällä kerätään nyt karhunvattuja, ei mitenkään vedä vertoja oikeille vatuille, mutta paremman puutteessa..

      Poista
  15. Jotain tällaista Suomi-kuvaa itsekin muistan säilöneeni, kun sieltä kaukaa välillä Suomessa poikkesimme. Jotenkin kuvissasi näkyy sekin, että Suomessa on ihanan valoisaa, mutta ei liian kuumaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valoisaa, vihreää ja rauhallista, siinä se Suomi-kuva parhaimmillaan, se mitä muualla kaipaa. Tänä kesänä oli vielä mukavan lämmintäkin, bonusta!

      Poista
  16. Nyt sitten onkin jo puolukka-aika. Kovin on vieläkin kesäisen oloista. Vasta jokunen keltainen lehti karissut puista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puolukoita ja hirvikärpäsiä.. Toivottavasti tulee kaunis syksy, aika lämmintä näyttää olevan vieläkin. Tänne tuli sateet minun mukanani sieltä..

      Poista