Hupsista vaan, täällä ollaan oltu talvilevossa näköjään jopa ystävänpäivän suhteen! Kiitokset vaan viesteistä ja korteista ja oikein mukavaa päivän loppua teille. Herään kyllä eloon joskus ja näkyväksikin viimeistään kun kesä koittaa, uskokaa pois! Tämä lehtikin kuvassa kuului tähän murattiin, joka ystävystyi tammen kanssa....
ja on jo melkein tukahduttanut sen kokonaan. Aika monsteri! Niin että eikö ole kiva kun sentään välillä olen talvilevossakin.Muistan teidät silti.
Blogielämässäkin olen ollut yhtä laiskanpuoleinen, mutta muistan sentään välillä käydä kurkkimassa blogejanne, vaikka en aina kommentoikaan. Kiitos kun olette.
Ystävänpäivän rippeitä teille kaikille!
Juan ystävystyi kiven kanssa...
Hei söpöinen kivi! Tuoksutpa hyvälle!
Kuule, saisinko pyytää pientä palvelusta...
Ki-iii-iitos, ihanaa! Tätä on ystävyys, rapsutuksia ja hierontaa silloin kun tarvetta on!
Sirokko, hyvää ystävänpäivän iltaa Sinullekin.
VastaaPoistaterv. Delilah
Kiitos, Delilah!
PoistaLeppoisaa ystäväniltaa sinulle.
VastaaPoistaJuan todistaa, että ystävä voi löytyä yllättävästäkin paikasta. Muratti on kyllä liian takertuva ystävä.
Ystäviä on mukava löytää, murattien kanssa ei kannata liikaa leikkiä. Otin tuolta kerran taimen puutarha-aidalleni ja että rehottaa.
PoistaJuan onkin sitte fiksu koira, kun ymmärtää kivien viehätyksen :)
VastaaPoistaKvi on ikuinen ystävä, Juankin sen ymmärtää :)
PoistaYstavia loytyy joskus oudoista paikoista!
VastaaPoistaJa usein juuri silloin kun tarvitsee.
PoistaVoi sentään, voinkohan vielä toivotella myöhästynyttä ystävänpäivää?
VastaaPoistaYstävä hädässä tutaan. :-D
Mukavaa ystävän vuotta tästä eteenpäin!
VastaaPoistaIhana Juan ja uusi ystävä ;D
VastaaPoistaKiitokset Satu, Lepis ja Riitta. Ystävyyshän ei ole päivästä kiinni, kiva silti kun jotkut muistavat, itsekin toivoisi olevansa niin huomaavainen.
VastaaPoistaMyöhästyneitä ystävänpäivätoivotuksia Sirokko! Ihana Juan ja kivikin kiva ystävä kun turkkia kutittaa...
VastaaPoistaKiitos Jael! Kivi on aina ystävä, turkittomillekin :)
PoistaKiitos kuvista, jotka kertoivat paljon.
VastaaPoistaHyvää ystävänpäivää jokaiselle päivälle.
Kiitos Arleena. Ystävät on tärkeitä ympäri vuoden.
PoistaHassu koera :)
VastaaPoistaItsekin joskus tekisi mieli kieriskellä :)
PoistaNo ainakin siellä paistaa aurinko, jota täällä ei ole näkynyt viikkoihin. Eikä haittaa ollenkaan, jos ei jaksa tai ehdi bloggailla niin usein, pääasia että joskus : )
VastaaPoistaJuu paistaa, ihan säikähdin kun jo kolme päivää on ollut lähes 30 astetta, ei saisi kesä pitää sellaista kiirettä täällä. Koneeni muuten tilttaa taas joka kerta kun avaan kommenttilootan blogissasi, tekstit kyllä voi lukea ongelmitta, yritin päivittää shockwavenkin, kun kone sitä pyytää, mutta ei auttanut, harmillista. Yhtä huuhaata nämä vehkeet.
PoistaKyllä nuo koirulit ovat ihania ystäviä.
VastaaPoistaNiitten kanssa kyllä aika kuluu mukavasti :)
PoistaYstävänpäivä ei kait ole päivästä kiinni<3
VastaaPoistaJonkinlaiseen lepoon olen minäkin itseni saattanut, vain parina kolmena päivänä viikossa käyn koneella. Onnittelen itseäni, aikaisempi suhteeni nettiin oli kiihkeänpuoleinen.
Ehkä tämä harmaus on valunut sisimpääni. Jos aurinko vilvoittaisi, mutta missä se oikein on, täällä ei ole näkynyt?
Netti vie niin paljon aikaa, että välillä on ihan hyvä ottaa irtiottoja ja rajoittaa käyttöä, hyvä sinä! Minäkin yritän, mutta kumma ettei silti saa mitään muutakaan aikaiseksi. Osaisikin organisoida itsensä paremmin. Ei se aurinkokaan auta, ihan säikähdin kun meille tuli muutamaksi päiväksi jo lähes 30 astetta, onneksi meni ohi.
PoistaKoiran paras ystävä on rapsuttava kivi! :)
VastaaPoistaEhdottomasti, kivi on aina avulias :)
PoistaKovakin kaveri voi olla kiva kun sen osaa oikein ottaa !?!
VastaaPoistaNäistä kuvista tuli hyvälle mielelle!
(voisin nyt kyllä lähteä merenrannalle palmun alle pötköttelemään)
-rusomarja-
Siinäpä viisautta, ehkä kaveri onkin vain kovapintainen.
VastaaPoistaTäällä palmujen alla on kieltämättä hieman leudompaa kuin siellä kuusten katveessa, kovin ohkaisissa vaatteissa ei kyllä tarkene vielä pötkötellä.
Tuntuiko järistys siellä teilläpäin?
VastaaPoistaKyselee huolestunut Suometar, joka kyllä aina käy täällä vilkuilemassa, olisko taas tarjolla jotain mukavaa arjen filosofeerausta, jota on niin mukava lukea!
Mikä järistys.. meillä ei yleensä tunnu mitkään järistykset, tai ainakin hyvin hyvin harvoin. Täällä blogissakin tapahtuu nykyään hyvin harvoin näköjään mitään, laiskamato on iskenyt.
PoistaHah tuota koiran riemua :D
VastaaPoistaEkassa kuvassa on aivan kuin kengänläpsykät, mallia räpylä.
Hyvän mielen saa vähästäkin irti :)
PoistaHyvää ystävänvuotta!
VastaaPoistaKiitos kiitos, aika nuivasti alkanut vuosi täällä blogissa..
PoistaHyvää ystävänvuotta tekee minunkin mieleni toivottaa.
VastaaPoistaTuo koira ja kivi oli taas jotain niin perin hauskaa. En ole tuollaisesta koskaan edes kuullutkaan.
Kiitos kiitos....
PoistaSydämmellinen lehti, kauniissa kuin syksyisessä kuosissa.
VastaaPoistaHauveli osaa iloita. Mikäpä sen mukavampaa kuin kiven karheus hankautuessa sitä vasten.;)
Hauska kuvasarja.
Taitaa ollakin sitä parasta mahdollista ruskaa tällä seudulla, harvemmin muunlaista näkee.
PoistaKivessä taisi olla houkuttelevia hajuja :)
Korjaus äskeiseen:) Kutsuin Miehen katsomaan näitä hauskoja kuvia. Hän kertoi, että Thaimaan koiramme Lupu oli käyttäytynyt ihan samalla tavalla kerran linnunraadon kanssa. Yhtä autuaallinen ilme ja kierittely. Mies olettaa, että tuossakin kivessä täytyi olla jotain vastaavaa hajua :)
VastaaPoistaOikein Mies olettaa, Juan on erityisen viehtynyt raadon tuoksuun. Varmasti tuolla kivellä oli joku muukin piehtaroinut tätä ennen tai muu ohi kulkeva elukka kastellut mennessään. Tina taas on sellainen hienoneiti ettei ikinä kieriskelisi maassa, rapsuttaa itseään karkeisiin seiniin :)
PoistaIhanaa ystävyyttä, sirokkomaisesti kivasti hoksattu <3 Kiitoksia ja blogiystävyyttä toivottelen vuoden jokaisena päivänä:)
VastaaPoistaKiitos, Mustis. Kiva kun käyt täällä kylässä!
Poista