maanantai 2. helmikuuta 2015

Ramsar ja me

Tonga-järvi El Kalan kansallispuistossa, 80 km Annabasta itään. 

Ubeira-järvi, myöskin El Kalan alueella. Jee, täällä on oikeita järviäkin!

 Lintujärvi, Lac des Oiseaux, El Tarf, n. 50 km Annabasta

Ramsar on kaupunki Iranissa, missä 2.2.1971 allekirjoitettiin kansainvälinen kosteikkojen suojelusopimus, Ramsar Convention. Se astui voimaan 1975 ja sen ovat allekirjoittaneet lähes kaikki maailman valtiot.  Tänään vietetäänkin kansainvälistä kosteikkojen päivää, siksi nämä kuvat täkäläisistä kosteikoista, jotka ovat elintärkeitä talvehtimispaikkoja monille vesilinnuille.
Algeriassa tuon sopimuksen alaisia kosteikkoja on peräti 50, joista jotkut jo hyvää vauhtia katoamassa suojelusopimuksista huolimatta. Annaban ainoa Ramsar-kosteikko, Fetzara-järvi, hupenee koko ajan  rakentamisen ja saastumisen alle -  ja huh, on niin nopea katoamaan, että sen kuvakin on jo kadonnut koneeltani.
Mutta eipä hätää. Laitan tähän kuvan meidän omasta ’kosteikostamme’.
 
 
 
Tässä ei nyt näy sitä lainehtivaa vettä, joka löytyy varsinaisen puutarhan puolelta samanlaisten risukasojen alta, mutta voin vakuuttaa, että kosteutta löytyy niin maasta, puista kuin meistäkin. Pari viikkoa on sataa lorottanut täysillä ja olemme yrittäneet päästä näistä oksakasoista eroon pilkkomalla niitä pieniksi.
Tammikuu on täällä  hedelmäpuiden leikkausaikaa, meillä niitä on 17 kpl, jotka ammattipuutarhuri (92 v) rankalla kädellä pätkäisi puolessa päivässä, meille jäävä jälkihoito vie enemmän aikaa, sillä näitä ei voi tällaisenaan mihinkään viedä eikä kaupungissa edes polttaa. Omistaisipa edes motorisoidun sahan...


Yhden kasan alta paljastui kukkimaan pyrkivä iiris.


Meidän kosteikkomme lintukanta koostuu enimmäkseen varpusista, jonkin verran myös turkinkyyhkyistä, sinitiaisista ja bulbuleista sekä yhdestä mustarastaspariskunnasta.    

Ja nyt sadevaattet päälle ja ruumiillisen työn pariin! Kesään mennessä kehitän itselleni ehkä hauikset.

Bloggaaminen on niin harventunut, että toivotankin teille kerralla oikein mukavaa helmikuuta!


38 kommenttia:

  1. Teillä pitäisi nyt olla hakutuskone. :-)

    Ihania kevään merkkejä, niitä me saamme vielä odotella monta kuukautta.

    Sitruunapuu olisi mukava omistaa. Mukavaa helmikuuta teille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti oikein googlettaa haketuskone.. olipa iso värkki, ei taitaisi edes mahtua pihalle :) Kyllä se on vaan jatkettava käsipelin.
      Meillä on kolme sitruunapuuta, ympärivuotinen sato saatavilla, onhan se mukavaa :)

      Poista
    2. Sirokko, niitä hakettimia on ihan pieniä ja sirojakin. :-)

      Poista
    3. Ai on, osui kohdalle sitten vain ne järeämmät aseet :D Mutta meiltä ei kumminkaan saa sellaisia, kun ei tahdo saada kunnon käsisahaakaan.

      Poista
  2. Kaunis kosteikko/järvi.Olin toissa viikolla vähän samantapaisessa paikassa täällä retkellä.
    Ja hyvin näyttää varpunen viihtyvän sitruunapuussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi vaan, kun noista kosteikoista ei päättäjät paljoa tunnu välittävän, tehdään teitä ja rakennetaan tehtaita läheisyyteen, jätteet tietty kaikki järveen, argh.
      Joo, meillä on liiankin suuri varpuskanta puutarhassa, pudottelevat kukkia ja hedelmien alkuja, ja paskovat, argh niillekin.

      Poista
  3. Toivottavasti joitakin kosteikkoja säilyy, että meidän lintumme pääsevät sinne lämpimään talvehtimaan.

    Aika paljon teillä on hedelmäpuita?? Kuinka suuri tonttinne on? Mitä kaikkea lajeja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei meillä mikään suuri tontti ole, mutta puut pidetään pieninä leikkauksilla. Vähän kaikkee hedelmää löytyy, appelsiinia, sitruunaa, mandariinia, luumua, kirsikkaa, päärynää, persikkaa, japaninmispeliä, granaattiomenaa, kumkvattia, pieni omenapuukin ja saksanpähkinäpuu. Bonuksena viinirypälettä :)

      Poista
    2. Voi mitä herkkuja :-o

      Poista
  4. Ja minä olen luullut, ettei siellä ole kuin kiviä ja aavikoita :o En kadehdi puumääräänne, mutta lajeja kyllä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei me nyt sentään aavikolla asuta, täällä rannikon tuntumassa on ihan vihreää ja viljavaa. Puista on kyllä melkoinen homma, mutta onhan se kiva lipittää tuoreita mehuja :)

      Poista
  5. Siis se olet SINA joka on jemmannnut kaikki sadepilvet itselleen ja tanne idempaan ei ole riittanyt mitaan koko tuona aikana. Eika jatkossakaan nayta paremmalta. Yrita nyt meillekin vahan jotain antaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei näytä yhtään paremmalta vähään aikaan. Minulle riittäisi jo nämä sateet, ihan mieliisti yritän pilviä sinne päin puhaltaa, saisi edes yhden poutapäivän väliin. Sisälläkin on jo niin kylmä, että piti hakea aluspaita puseron alle ;)

      Poista
  6. Siellä on vähän samanlaiset maisemat kuin Turkissa. Kosteikkoja lähellä Saharaa, uskon, että ovat aivan elintärkeitä.
    Ihanaa vehreää siellä, tuntuu niin suloiselta täältäpäin katsottuna. Täällähän on nyt valkoista maisemaa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kosteikot on täällä todella tarpeellisia, tietty muuallakin niillä on suuri vaikutus, mutta täällä kuivassa maassa erityisesti. Näitä makean veden järviä ei täällä montaa olekaan, suurin osa on suolaisia varsinkin Saharassa.
      Kevättä tässä odotellaan, mutta näyttää hieman viipyvän, kyllä pitäisi jo helmikuussa alkaa.

      Poista
  7. Kylläpä tuli keväinen fiilis tuosta varpuskuvasta,en tosi diggaa varpusia jostain syystä,mutta kuvassa on mukavaa tunnelmaa.
    Kummia mielikuvia sitä tekee itselleen kun mitään ei tiedä, kyllä Algerian ajattelee lähinnä kuivaksi.Hyvä kun valistit.
    Haketuskonetta olisin minäkin suositellut... ;)
    Onneksi tää helmikuu on lyhyt! Se menee pian ja tuut sitten heti maaliskussa päivittämään miten kevät on edistynyt.!?
    -rusomarja-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varpusia on tosiaan riesaksi asti, ja turkinkyyhkyt ovat toinen riesa, onneksi niitä ei ihan niin paljon ole.
      Jos ajattelee pinta-alaa, niin onhan Algeria suurimmaksi osaksi hiekkaa. On kuitenkin tämä vuoristoinen rannikkokaistale ja jonkin verran tasankoja, missä maaperä on hedelmällistä ja vettäkin löytyy, ainakin talvisaikaan, ja silloinhan ne muuttolinnut niitä tarvitsevatkin, kesällä aika monet lätäköt ehtii kuivua.
      Juu heh, haketuskone... toimii lihasvoimalla täällä :)

      Poista
  8. Minäkin olen aina ajatellut, että siellä päin maailmaa olisi vain hiekkaa ja pölyä :). Näin sitä taas oppi jotain uutta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurimmaksi osaksi hiekkaa ja pölyä, sitähän se on, järviä ei joka mutkassa tule vastaan. Niitä taitaa olla kaikkiaan kuusi koko maassa, joissa ei niissäkään kaikissa pysy vesi koko kesää. Enemmän on sitten suolaisia järviä, jotka kuivuvat nekin kesällä.

      Poista
  9. 92-vuotias puutarhuri, vau!

    Eipä sinun siis tarvitse hankkia kausikorttia kuntosalille, luonto hoitaa tehtävänsä: allit pois, hauikset tilalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei täällä nuoret mitään osaakaan, vanhemmat vaan alkavat olla tosi harvassa. Edellinenkin puutarhurimme oli ysikymppinen. Tämä oli sellainen kumarainen pappa, pieni ja laiha, ja ajattelin, että okei, varmaan lähtee puut tyvestä asti. Vielä mitä, kiipesi puissa kuin pieni apina, kateeksi kävi.
      Minä luulen, että omat niveleni pettää ennen kuin edes hauiksen aihiot löytyy.

      Poista
  10. Täällä tuli kevät vastaan. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai no kyllä täällä ihan talvelta vielä näyttää, kaikki on niin suhteellista :)

      Poista
  11. Juu, haketin olis kova sana. Saisit kaikki oksat ja risut pikku murusiksi ja takasin puiden alle.
    So- ja kosteikkomaisemasi järvineen viehättävät. Suot ovat niin monimuotoisia, tykkään näistä kotisoistanikin ihan mahottomasti. Niiden tuoksustakin.
    Varpusille anna osoite meidän pihaan. Tänne niitä sopisi, kun yhtään ei ole .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haketin juu, täällä ei sellaisesta ole kuultu koskaan edes puhuttavan.Eikä näitä karikkeeksi asti jaksa käsin pilkkoa, kunhan saisi johonkin muotoon, että kaupunki huolisi jätteeksi.
      Täällä suot ei ole turvesoita, niistä lähtisikin kiva suon tuoksu, muistan sen vielä lapsuudesta, kun suon syrjässä asuttiin.
      Teillä ei siellä ole edes varpusia! Vaikka miksi ne sinne tulisikaan palelemaan kun etelämpänä pärjää helpommin.

      Poista
  12. Ovatko nuo sitruunoita?? Kesältä sulla näyttää. Täällä on niin outo talvi, toki nyt on lunta, mutta siperialaiset filttitossuni saavat lomailla kaapissa. Talvet ovat muuttuneet, minä en ole alkanut tarkenemaan paremmin. Hyvää helmikuuta. Helmikuussa järven jäällä, maaliskuu maata näyttää...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitruunoita on. Harmi filttitossuille, meillä olisi niille käyttöä sisätiloissa, sen verran puhaltaa joka raosta. Voipi kyllä olla etten minäkään ole alkanut tareta paremmin... Lunta on tuiskinut meidänkin vuorilla taas vaihteeksi, en vaan ole päässyt katsomaan kun auto simahti. Nin ettei täällä mikään kesä vielä ole, ei edes kevät.

      Poista
  13. Kovin talviset ja tuuliset ovat olosuhteet täällä eteläisessä Ranskassakin. Lunta en kaipaa, mutta sitä vain kiitää tuulessa ikkunan takana. Täytyy tunnustaa, että laiskottelu viltti korvissa, kirja kädessä sohvan nurkassa houkuttelee nyt enemmän kuin lenkkeily ulkona "koiranilmassa"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lunta on tullut täälläkin Seraidilla, ja vettä vettä vettä alhaalla jatkuu edelleen. Ja Suomessa sanovat lämpöaallon tulleen Afrikasta! No onhan se 0 varmaan siellä lämpöaalto, meillä ollaan sentään plussan puolella. Jostain syystä tulee syötyäkin kaksin verroin, että edes sisukset pysyisi lämpiminä. Kukapa sitä ulos vapaaehtoisesti.

      Poista
  14. Peikolta ja toivotus ja tsirps tuolle varpuselle. Järvet ovat tärkeitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitämme varpusen kanssa. Olisipa vielä semmoisiakin järviä joissa voisi uida.

      Poista
  15. Uskomatonta, mutta juuri eilen tutkailimme Algerian karttaa sillä silmällä, mihin voisimme lähteä lasten talvilomalla ja katse osui tuohon El Kalaan :). Meiltä tietysti on tuonne ihan turhan pitkä ajomatka, mutta oli kiva nähdä kuvia alueesta, jolla on näin suomalaisittain kiva nimi.

    VastaaPoista
  16. Tonga-järvellä kannattaa käydä. Siellä on kivat metsiköt pikniköidä lastenkin kanssa, ja pitäisi olla Arboretumkin. Ja vanhan ElKalan raunioillakin kantsii käydä samalla reissua, aivan upeat liuskekalliot, tosi ei ihan pienten kannata niillä kiipeillä. Mutta teillähän on siellä Chrean lumet ihan vieressä!

    VastaaPoista
  17. Ai kuinka haluasin sitruunapuun! Vettä täytyy suomalaisen nähdä aika-ajoin, se on veressä. Pensaat ovat aina niin rönttösen näköisiä juuri leikkauksen jälkeen, vaan odota vuosi tai kaksi niin jälleen kukoistavat.

    VastaaPoista
  18. Hedelmäpuita karsitaan jonkin verran joka talvi, muuten jatkuvasti täällä saa olla leikkaamassa, kun kaikki kasvaa rehottaa hirmu vauhtia,.
    Joo, vettä ja puita, niitä suomalainen tarvii. Puutonta seutua ei oikein jaksa senkään vertaa kuin vedetöntä.

    VastaaPoista
  19. Kiitoksia Sirokko, kävin ihailemassa hurmaavia kuviasi vähän jälkijunassa kuten ruukaan. Tongajärvi ja kuva Ubeirasta olivat hyvin kauniita. Vesistöä pitää aina olla joko joki, meri tai järvi, no iso purokin tai jokihaara menettelee. Sitruunapuu ja varpunen vaikuttivat viehättävältä, arvaappa kumpia meillä on:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta se, vettä pitää näkyä jossain kohden, ja puita, täällä on oppinut arvostamaan metsiä kun ovat niin harvassa. Hedelmäpuut eivät oikein niitä korvaa, vaikka mukavahan se on appelsiinejakin puusta poimia, nyt onkin just paras aika. Terkkuja varpusillenne :)

      Poista