Avataan lähiaikoina

Ehkä kerran kuussa edes pitäisi saada aikaiseksi jutun poikasta, joten aletaanpa leikkiä toimittajaa. Paikallislehtemme kirjoitti suurin otsikoin, että pian lähiaikoina avataan meidän tuleva ulkoilu- ja huvipuistomme, jota on rakennettu jo kolme vuotta.
Hm, hyvä että on tämä blogi, jonne olen silloin tällöin päivittänyt töitten edistymistä. Eukalyptusmetsäni nimittäin kaadettiin jo vuonna 2010 ja heti saman tien alettiin rakentaa aitaa ympärille. Alue on 65 ha, joten kyllä siinä vaan aitaa saikin rakentaa eikä kukkulainen maasto mitenkään helpottanut työtä, mutta aita tuli ja sen jälkeen alkoivat bulldozerit ja betonimyllyt jyllätä oikein toden teolla.

 Paikallislehden toimittaja ei varmaan itse ole käynyt paikalla, joten päivitämme hänen tietonsa. Me nimittäin käymme joka viikonloppu ulkoilemassa alueella, niin kauan kuin vielä pääsemme ilmaiseksi sisään. Tulkaapa mukaan!
Katsotaan mitä sieltä sitten pitäisi löytyä... 

Polkuja vaeltajille. Kyllä, kukkuloille raivattiin muutama vuosi sitten kilometritolkulla teitä ristiin rastiin, joten käveliöille riittää baanaa. Tämä nousu on oikeasti tosi jyrkkä ja pitkä, vaikka kuvassa näyttääkin loivalta, siinä saa parempikuntoinenkin pulssinsa nousemaan. Jos tiet jätetään tähän kuntoon, niin käy kuten muutamille on jo käynyt, kasvavat umpeen. Paitsi ne isommat autobaanat, niitäkin riittää, sillä eihän annabalainen kovin helposti kauas kävele.

Penkkejä. Kyllä vain, niitä on ainakin 20 metrin välein betoniin juntattuna. Jaksavat väsyneetkin penkinvälin verran kävellä. Siitä on myös mukava silmäillä ohikulkijoita, kuinkas muuten. Penkkejä ei kyllä ole kuin alkumatkassa, pidemmälle jaksavat jaksavat lepäämättäkin.
Puistoon pitäisi tulla myös osittain aurinkoenergialla toimiva  valaistus. Tarkoittaakohan se niitä led-valaisimia, siinä kyllä säästettäisiin sähköä, aurinkoa ei täältä puutu.

Sanitaatio.  Ainakin suurempiin sadevesivalumiin on varauduttu. Emme ole vielä päässeet seuraamaan verkoston toimivuutta, talvisateita vielä odotellaan. Osasta hiekkateitä on tosin jo penkereet ehtineet valua rinnettä alas.

Projekti on tarjonnut työtä monelle. Tämä työmies on ilmeisesti saanut tarpeekseen ja hypännyt housuistaan.

Leikkipaikkoja lapsille.  Bongasin kaksi. Kumpikin tarjoaa jännitystä ainakin vanhemmille, jos liikaa niin voi katsella vaikka tahmahirvenjuuren kasvua.

Viheralueita ja kukkaistutuksia. Aivan korkeimman kukkulan laelta löytyy tämmöinen rakennelma. Toinen pää on kivestä ja siinä lukee kivikirjaimin Annaba. Mennä keväänä olivat tuoneet toiseen päähän valmisnurmikkoa, joka ihme kyllä oli vihreää vielä syksylläkin. Puitakin oli istutettu vallin päälle.  Ja mitä sitten vallin takana....

Pitkään on mietitty mikä tähän voisi tulla. Lehtijuttu paljasti, että kyseessä on järvi. Luitte oikein. Pelkkä asennoitumiskysymys.  Odotamme jo malttamattomina puiston avaamista. Ei kyllä näytä siltä, että tämä järvi lähiaikoina lainehtisi.

Muita istutuksia ei vielä näkynyt, paitsi tämä sieni, joka kasvoi ihan omia aikojaan.

Jättimäinen akvaario.  Siitä ei kyllä vielä näkynyt merkkiäkään, ellei sitten tähän kohtaan. Lähiaikoina.

Eikä ne hupapuiston puolen karusellit,autoradat sun muut värkit ja ravintolat vielä kovin valmiilta näyttäneet nekään lähiaikoina nautittavaksi. Sadat kukkaruukutkin ovat vielä tyhjillään.

Flamingot odottavat pinkkiä väriä - ja vesialtaansa valmistumista.

Portinvartijanorsut sen sijaan ovat jo valmiina toitottamaan tervetulleeksi. 

Tässä ei siis ollut tarkoituksena arvostella keskeneräistä työtä vaan  jutun pointtina oli selvittää mitä tarkoittaa pian lähiaikoina. Aika on kovin suhteellinen käsite eri puolilla maailmaa. Veikkaisin, että tällä näkymällä lähiaika ei ainakaan ole yhtä lyhyt kuin siellä pohjoisessa.

Bonukseksi kuvasin elävää lehmää :)