torstai 6. syyskuuta 2012

Taidetta pitkin ja poikin

 Kaikkea voi kerätä, joten minä keräilen kuvia puistonpenkeistä. Eiranrannasta Birgitanpuistosta löytyi vallan tyylikkäät, ihastuin heti, tällaista enemmän, jee!  Öh, joo.  Kyseessä olikin osa virallista  veistosta,  Jussi Heikkilän Fucus. Sopii hyvin merimaisemaan.  Esittää kolmea Itämeren saarta ja reiät rakkolevää. Siitä nimikin, fucus vesiculosus, rakkolevä. Istuin silti, umpiterästä, hyvin kesti.

Näin kaunista pajuaitaa voi ihastella Kangasalla  Marjamäen pajutilalla.Sieltä löytyy kaikkea muutakin mukavaa pajutöistä sisustukseen ja kaikkea siltä väliltä.

Vaikka tämmöinen polkupyörä. Jos haluaa persoonallisen pyöräkorin niin vanhat lusikanperät voi käyttää siihen.



Tai miten olisi uusi postilaatikko.
Avattaessa se naukaisee kuuluvasti.
Varmuuden vuoksi kannattaa ensin varoittaa postinjakajaa.











Blogeissa olen katsellut kaihoten betonisia puutarhakoristeita, olen jopa harkinnut kokeilla. Kävisiköhän raparperilehden sijaan palmunlehti.. Nuo kuulatkin ovat niin kauniita. Nämä ihanuudet löytyivät Sipoosta Sälgkulla Bodenista. Kaunis vanha tila, jota on esitellyt perusteellisemmin Unelma blogissaan. Kiitos Unelmalle retkivinkistä!

 Toinen mukava pajutila löytyi Tuusulasta Koiramäen Pajutalli. Mukava retkikohde. Lapsillekin riittää ihmeteltävää possulassa ja peikkokylässä. Asuukohan salaperäinen Isopeikkokin täällä?

Nämä kukot olisin minäkin ottanut puutarhaani tepastelemaan. 

Kasvejakin olen käynyt tutkailemassa. Niinkin ihmeellisessä paikassa kuin uudella Musiikkitalolla. 
Katosta roikkuu 28 Suomessa uhanalaista  kasvia, niitä ei tosin erota muuta kuin zoom-silmäinen, ovat niin korkealla katossa, osana Kirsi Kaulasen teosta Gaia. Painoa terästeoksella on 2200 kiloa, toivoa sopii että kannattimet kestävät.

Kävin myös picnicillä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa.  Kannatti, vaikka olinkin myöhässä parhaasta kukinta-ajasta.
Silmän iloksi siellä kukoisti ainakin hauska ympäristötaide.

Onkohan kukaan lukijoistani jaksanut tänne asti? No ei se mitään, jatkan silti, tämä kun on todennäköisesti viimeinen postaukseni Suomen kamaralta.
Välillä pitää rauhoittua ja käydä kuuntelemassa ihan oikeitakin luonnon ääniä mökkimaisemissa.

Ja sitten taas jatketaan!
Kukkapilli  muistutti Talvipuutarhankin olemassaolosta, olin sen jo unohtanut vaikka käyntilistalla onkin ollut jo muutaman vuoden. 
No sinne suunta! Kullervo otti vastaan miekka ojossa.  Hän miettii siinä itsemurhaa ja pani sen toimeenkin, taiteilija vaan on pysäyttänyt kuvan juuri ennen H-hetkeä. 
Mitä tekemistä Kullervolla on puutarhan kanssa, sitä en tiedä. Taidan vain olla mieltynyt patsaisiin yleensä, kun kuvailen niitä vähän joka paikassa.
Mutta siis olihan siellä kukkasiakin...



Jos olisin kukka niin mikäs muu kuin orkidea.
Sama väritys, unohdin vain värjätä housuni vihreiksi.

Suuret kiitokset tässä nyt kaikille sukulaisille ja ystäville, jotka ovat tehneet kesästäni ikimuistoisen.
Ja tervehdys kaikille tuntemattomillekin!

Palaan näytölle sitten joskus, kun taas pääsen Algeriaan ja saan nettini toimimaan. Mukavaa syksyä kaikille!
PS.
Voi ei! Vallan unohtui. Käykää nyt vielä katsomassa valtakunnallista tilkkutyönäyttelyä. Aivan käsittämättömän taitavasti tehtyä tilkkutaidetta oli esillä Jokioisten kartanon Tietotalossa elokuussa.





30 kommenttia:

  1. Penkit ja pyörä ja pallot, retkieväät, kaksi orkideaa...ne nyt ensimmäiseksi jäi mieleen. Hieno postaus ja paljon olet kierrellyt. Kamerassasi on varmaan vielä lisää kuvia, laita sitten kun olet taas kotitantereilla. Hyvää matkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Onneksenne en edes ihan kaikesta edes postaa :) On sitä tullut kierrettyä monessa paikassa nopeaan tahtiin, kun pitää vähässä ajassa paljon keritä, kamera taas tulvii kuvia ja muistoja.

      Poista
  2. Olipas elämys, eikä kuuloonkaan, että olisi väsyttänyt, niin mielenkiintoisia paikkoja olet kolunnut.
    Hyvää matkaa sinulle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aina! Hyvä ettei väsyttänyt, vaikka pitkä kierros olikin. Tämmöisiä paikkoja ei Algeriasta löydä,ovat minusta niin eksoottisia.

      Poista
  3. Menoa on näemmä piisannut ja monta kiinnostavaa kohdetta olet käynyt tutkailemassa. Pajutyöt, samoin kuin betonista valetut kiinnostavat itseänikin, josko joku kerta myös yrittäisin.
    Näin tuhdin kulttuurikierroksen kierrelleenä on aivan kohdillaan rentoutua välillä mökkimaisemissa.
    Ehkä parempi, ettähoususi jäi värjäämättä, erotut sentään jollain lailla orkideasta.
    Hyvää matkaa ja mukavaa syskyn jatkoa Algeriasa. Jäätkö mitään kaipaamaan Suomen syksystä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitokset. Katselin jo ruskaantuvaa vaahteraa kaiholla, se on vaan niin kaunis syksyn väreissään. Muuten olenkin jo ihan valmis taas palaamaan, pää täynnä ideoita. Pitää varmaan alkaa todella kokeilemaan tuota betonia..yleensä vaan inspiraationi ehtii kuivua kasaan ennen kuin pääsen toteuttamaan.

      Poista
  4. Kyllä ootkin löytänyt kaikkea kivaa. Hyvä että teit postauksen, niin nyt minäkin tiedän mitä kaikkea Suomesta löytyy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä se olet varmaan vaunuillut Suomen läpikotaisin. Voisit antaa vinkkejä jo ensi kesän lomaanikin varten, tiedä vaikka onnistaisi yhtä hyvin retkeilyn suhteen.

      Poista
  5. Kivat noi penkit, mutta saako siitä rakkotulehduksen, jos istuu sen rakkolevän kohdalle?! Noita postilaatikkoja oli täälläkin kaupassa, saa antaa sinne oman kotieläimen kuvan ja ne tekee sitten looran.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan saa, aika viuhaan merituuli puhaltaa kaikista raoista :D
      Siellä siis jo vanha idea tuo postilaatikko, meille riittäisi äänetön malli, Tina kyllä hoitaa haukkupuolen itse.

      Poista
  6. Ihanat kuvat, kiva postaus :-) En ole tuommoisesta pajutilasta kuullutkaan, ja sehän on sopivasti ihan tuossa liki, eli täytynee pistäytyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei sitä immeinen tiedä naapureittensa touhuista, avaapa silmäsi ja kurkista nurkan taa..

      Poista
  7. Näin se tieto leviää blogitse. Mielenkiintoisia paikkoja olet löytänyt. Täällä jatkuvasti asuvana tulee kotimaasokeaksi. Kiitos kun käyt avaamassa silmäni. Hyvää kotimatkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kotimaasokeus on juu ihan yleistä itsellenikin, se vaan sijoittuu sinne toiseen maahan. Minusta kiva, että blogeissa kerrotaan matkoista ja nähtävyyksistä täällä kotimaassakin, mistä sitä muuten tietäisi etsiä, ei googlekaan ilman hakusanaa mitään kerro. Ja Suomessa on todella hirveän taitavia ihmisiä, joiden kätten töitä on ilo käydä katselemassa.

      Poista

  8. Pitäisi useammin olla turistina kotimaassa, olet käynyt upeissa paikoissa! Taideteokset, joille voi istua, ovat käytännöllisiä. Taideteokset, jotka näyttävät istuttavilta, mutta joille ei saa istua, ovat turhia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa turistella kotimaassakin, kyllä täältä löytyy näkemistä, tosin tehän näätte sitä joka päivä, mutta ainahan voi katsella uusin silmin.
      Juu, ihan hyvä viisaus, istuttavalta näyttävä on istuttava ja sillä siisti.

      Poista
  9. Jestas, kyllä sitä on vielä täälläkin paljon paikkoja, joita ei ole tullut katsastaneeksi. Kiitos hyvistä kuvista ja vionkeistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomen kesä on täynnä nähtävää ja kuultavaa, ei kaikkeen edes ehdi kun kesäkin on niin lyhyt. Aattele, ettei ennen nettiä tiennyt oikein mistään mitään, sitä vaan tyytyi oman korpikuusen kuiskutteluun. Vaikka ei siinäkään valittamista.

      Poista
  10. Kivoja kohteita olet kierrellyt. Tykkäsin myös noista betonitöistä, kuulista ja raparperilehdestä.
    Piknik-kattaus oli hauska samoinmuu taide just siellä-

    Turvallista kotimatkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Arleena. Harmi, että Suomessa melkein kaikki sulkeutuu jo elokuun alussa. Hassua sinällään, kun Euroopassa juuri elokuu on lomakuukausi. Kesäkuu taitaisi olla se parhain aika, valitettavasti ei minullekaan sovi.

      Poista
  11. Paljon olletkin ehtinyt näkemään ja kokemaan lomasi aikana. Kivoja kuviasi oli mukava ihastella.
    Hyvää kotimatkaa vaan ja tervetuloa uudelleen. Vähän jäi kaivelemaan, kun olet noin lähellä meitä käynyt, olisi ollut mukava tavata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta vaan. Suomessa on mukava kierrellä, kauniita paikkoja ihan lähimaisemissakin, joita ei ole ennen muka päässyt katsomaan. Unelmapuutarhasi olisi ollut kiva bongata matkan varrelta :)

      Poista
  12. Tässähän jää ihan sanattomaksi, kun on niin upeaa taidetta ja hienoja kuvia niistä.

    Tuosta polkupyörästä on ihan pakko vinkata siskolle, kun niillä on pihassa yksi pyöränrähjä, ja se saattaisi hyvinkin innostua noista pyöräkoreista. Kiitos vinkistä. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita tuunattuja polkupyöriä on näkynyt eri puolilla pihan koristeina, ihan hauskaa ympäristötaidetta, tuo oli kyllä niistä paras. Siitä vaan vääntelemään pinnoja ruusukkeiksi ja vanhat aterimet uusiokäyttöön. Nuo 'korit' olisi kyllä kauniita pihakoristeita sinälläänkin.

      Poista
  13. Oijoi mitä ihanuuksia! Ehdottomasti tuollainen lusikkakori polkupyörässä olisi niin tarppelinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vaan, siihen voisi poimia vaikka sieniä ohi ajellessaan :)

      Poista
  14. Kiitos, kun sain ihastella Suomeamme Sinun kuviesi kautta. Tuli hyvä mieli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No eipä kestä, Suomessakin riittää katseltavaa, ainakin näin ulkosuomalaiselle.

      Poista