lauantai 6. huhtikuuta 2013

Viikon kuntoilupäivä

Amiraali löi siivillään tahtia tamariskipuussa. Vasen.. vasen.. vasen yks kaks..


Joki päättyy tähän. On siis kevät eikä vesi enää laske mereen asti, vain vedenpinta tekee laskua. Tamariskimetsikkö on jo takana päin ja alkuverryttelyt tehty.

Alkaa reisilihasten vahvistaminen. Ylös alas ylös alas... näyttää mukamas helpolta..

Todellisuudessa saa kiivetä oikein kunnolla, dyynit ovat aika jyrkkiä ja korkeita, vaikka sitä ei kaukaa katsoen uskoisikaan. 

 Jopa neliraajapunnerruksia jyrkemmissä kohdissa, takareiden venytyksiä kun hiekka luisti alta pois..

ja yksi huh-hu-huippu kohta taas valloitettu...olisiko viimeinen.. sydänlihas jo aika kovilla.


Hiekkakin kukkii, aina yhtä uskomatonta!


Höh, mitä, tännehän olisi päässyt autollakin perille!  Juan on tosi laiska kuntoilija, sellainen hyötyliikkuja että pitäisi motivaationa olla vähintään lauma lampaita joita ajaa takaa. 


Mutta tulihan se palkinto sentään. Vesijumppaa, johon toistaiseksi tarkenee vain Juan. Voi, miten muikean onnellinen ilme herralla olikin!

Minä poimin paluumatkalla palkinnokseni tuoksuvia tähdikkejä - valkovuokkojen korvikkeeksi.
Kevät jatkuu taas ensi viikolla, vaikka nyt tähän väliin tulikin pari märkää vilupäivää.

44 kommenttia:

  1. Hieno toi perhoskuva! Mekin kuntoiltiin tänään ylös ja alas, mutta maisemat oli vähän erilaiset, vähemmän hiekkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taisi olla vähän korkeammatkin maisemat, minulle kyllä ihan riitti nämä dyynit.

      Poista
  2. Hyviä valkovuokonkorvikkeita nuo ovatkin. Ensi vilkaisulla katsoin niiden olevan valkovuokkoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kelpaa korvikkeeksi, tunnelma ei ole sama mutta hyvä tuoksu paikkaa sen mikä muuten puuttuu.. esim lehdet.

      Poista
  3. Hienot hiekkadyynit,noilla kävellessä tuleekin kuntoilua.Muistan kun edellisellä kerralla täällä asuessa kävelimme viikonloppuisin tooosi pitkiä matkoja hiekalla ja huh,se oli paljon vaikeampaa kuin vaikka asfaltilla kävely...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiekkakävely onkin aika raskasta, kun ei saa kunnon tukea jalalle,varsinkin kun hiekka on kuivaa ja upottavaa eikä sellaista tiivistä kuin Suomessa. Tuntuu kyllä reisissä :)

      Poista
  4. Kai juttelit tuolle amiraalille, että alkais jo leyhytellä tänne pohjoiseen päin?

    Uskon kyllä että takareiden venyttäjät on olleet aikamoisessa kurimuksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän amiraali-raukkaa nyt vielä voi lähettää sinne paleltumaan! Hyvä kun täällä tarkenee..

      Poista
  5. Eipä se niin loiva ollutkaan, kuin ekakuvassa näytti. Kunnon kunnon kohotusta, sanoisin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ollut ei, optiselta harhalta näytti paikan päälläkin kaukaa katsellen. Kyllä siinä pääsi puuskuttamaan tällainen rapakuntoinen.

      Poista
  6. Kauniita tähdykkeitä noukitkin, ovat vähän kuin valkovuokkoja.
    Ja aikamoisen patikoinnin teitkin, kyllä kävi kuntoilusta paremmasta päästä todella!
    Kauniita kukkia matkasi varrella kasvoikin, samoja, kuin mulla kukkamaassani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkovuokot tulee aina keväisin mieleen, täällä kun niitä ei kasva pitää tyytyä korvikkeisiin, onhan nekin tietty nättejä. Täällä luonto tarjoaa ilmaiseksi kaikenlaista :)

      Poista
  7. On siis kevät,
    kuljen Hakaniemen rantaan,
    tuuli ei tuule,
    mutta sade kyllä jaksaa...

    Eiku. Eihän siellä satanutkaan.
    (Mutta taidan joutua silti etsimään Tavaramarkkinoita juutuubista.)

    Ihanaa kun jollakulla on kevät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hakaniemeen, höh...
      Ajattelin että sinulla olisi jo ikävä
      Sur les bords de la Riviera..
      vaikka ei siellä taida sen lämpeempi vielä olla.Täälläkin tänään vain 9 vaivaista astetta (mutta sisällä lämmitys sentään pelaa :) Vaihteleva on kevät.


      Poista
  8. Kunto kyllä kohenee noilla hiekkadyyneillä.
    Siellä näyttää kesältä, kun vertaa tähän meidän loskakeliin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kevät onkin kuin Suomen kesä, vaihteleva, tänään 9 astetta, huomenna parikymmentä, sataa ja paistaa vuoroon.

      Poista
  9. Siellä taitaa jo kesää pukata, kun jokiuoma alkaa kuivaa ja kukkaset ilahduttaa noin kauniisti.
    Ylämäkeen hiekkassa nousu tekee kunnolle hyvää. Jahkas kesä tulee, pääsen itse suokuntoilun pariin. Ei se niin raskasta ole, kuin dyyneillä kiipeäminen, mutta paremman puutteessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suolla rämpiminen on raskasta hommaa, muistan vielä kun joskus nuorena olen ollut hillasuolla.. Ja lumessa tarpominen vetää kyllä vertoja hiekkakävelylle, siitä on tuoretta muistikuvaa :)
      Kesä lähestyy uhkaavasti, vaikka tähän väliin tulikin vettä ja viimaa, mukavan vaihtelevaa vielä, mutta kohtahan se iskee.

      Poista
  10. Kukkasi näyttävät ihan valkovuokoilta :-)
    Kuntoilua siellä, kuntoilua täällä, kohta olemme valmiita kesään. Sinä ennen minua, ainakin ilmojen puolesta. Kumpa jo saisikin upottaa varpaansa pehmeään hiekkaan ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valkovuokkonostalgiaa :)
      Niin no, täkäläisen kesän en toivo alkavan kovin pian, tämä kevät käy Suomen kesästä, yhtä vaihtelevaakin.

      Poista
  11. Täälläkin kevät on villiytynyt kukkimaan, sateesta, hyytävästä tuulesta ja nollan tienoilla viipyilevästä lämmöstä huolimatta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin kylmä vielä sielläkin, täälläkin viileni muutamaksi päiväksi, kukat ovat tänä keväänä myöhässä mutta nyt niitä pukkaa hurjaa vauhtia, ja kuihtuu yhtä nopeasti heti kun paistaa.

      Poista
  12. Kyllä noista dyyneistä sai ihan hyvin syvyysvaikutelman, en yhtään ihmettele, jos välillä pitää harrastaa neliraajapunnerruksia. Hyvä sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä pitää käydä näyttämässä itselleen miten tosi huonossa kunnossa onkaan, puh. Tietokoneella istuminen ei näköjään kehitä lihaksia missään kohtaa..

      Poista
  13. Ihana retki, mutta varmaan raskas kävellä hiekassa. Ja kukkaset näyttävät erehdyttävästi valkovuokoilta, kun nopeasti vilkaisee :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 'Valkovuokoistani' ei puutu kuin lehdet.
      Nyt tuli todistettua sekin, että leveämpipohjaisilla lenkkareilla hiekkakävely onnistuu paljon paremmin kuin sievillä kapeilla, niillä en viimeksi kovin pitkälle päässyt :)

      Poista
  14. OI, teillä on siellä jo perhosiakin! Minä vasta haaveilen niistä täällä leikkelemällä perhosia juuston jämistäkin ;) - kevättä odotellessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhosia vatsassa jos ei muualla :D Olen käynyt katsomassa niitä juustonjämiäsi, maukkaitahan ne.

      Poista
  15. Aika juani tuo teidän Juan. :-D Tulinpa hyvälle tuulelle, kun kuvittelin sen lammaslauman ja koiran perään. :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juan luulee kai olevansa paimenkoira. Kerran se kokosi kokonaisen vuohilauman vuorilta meidän auton vierelle, eivät mahtuneet maasturiin :D

      Poista
  16. Olipas hiekkaisaa... aurinkokin taitaa paistaa aina välillä. Ja oikea perhonen. Peikko taitaakin muuttaa sinne...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa harkita, peikko voisi saada vaikka ylennyksen metsän peikosta vuoren peikoksi :)

      Poista
  17. Mukava katsella kesää, kun on jo melkein päässyt unohtumaan. Kukkiva hiekkaerämaa on ihme!

    VastaaPoista
  18. Kyllä se äkkiä silmiin palaa sielläkin. Minua jaksaa aina ihmetyttää, miten kuivassa pölisevässä hiekassa voi mikään kasvaa, ei tarvi kuin vähän nykäistä niin koko kasvi irtoaa juurineen päivineen. Kai niille sitten riittää pari sadepäivää kerran elämässään.

    VastaaPoista
  19. Dyynikävelylle voisi lähteä ihan vaan nähdäkseen nuo hiekasta nousevat kukat. Hieno retki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto on tosiaan aika uskomaton, ei näköjään paljoa vaadi kasvualustaksi. Mutta kukkiihan Saharan autiomaakin paikka paikoin heti kun vähän vettä taivaalta roiskaisee.

      Poista
  20. Oi näitä tunnelmia ja upea on tämä koiruus, oikea don Juan:) Eipä uskoisi että olisi lötkistelijän vikaa. Kukkakimppu oli hurmaava, täällä vain lumi ja jäädyynejä vielä tarvotaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juan on semmoinen lihaskimppu, paljon voimaa mutta vain tippa kestävyyttä, eikä kuumalla liikahdaka mihinkään varjosta... vähän kuin minäkin, paitsi että minulta puuttuu ne lihaksetkin :)
      Nythän on sinne luvassa lumia sulattavat vesisateet, sen jälkeen varmaan jo kevät pääsee purskahtamaan esiin. Että miten inhosinkin suomalaista huhtikuuta...

      Poista
  21. Ihania kuvia. Luulin tuossa neliraajapunnerruskuvassa, että joku vaarallinen elukkakin tuli vastaan! Vaarallisen näköiset jäljet hiekassa. Ihana unikko. ON se ihme, että joillakin kasveilla on valtava sinnikkyys pärjätä paikassa kuin paikassa. Näin eilen täällä ekan sääsken! Mun tuli sitä ihan sääli, en tajua mistä se oli voinut kömpiä pikkupakkasella esille. Toki pv ei ollut pakkasta mutta kummoinkin, ei ollut isosti lämmintäkään.

    VastaaPoista
  22. Joskus kävelee vastaan 'vaarallisia villilehmiä', mutta kahdella jalalla kyllä livistän pakoon :) Kääk, sääskiä jo siellä, sehän on sitten melkein kesä! Vaikka eläähän ne täälläkin ympäri vuoden, niitä ei vaan ole yhtä paljon eivätkä ole samanlaista jättikokoa.

    VastaaPoista
  23. Mukava dyyniretki Juanin ja Sinun kanssasi! Kauniita nuo teidän kukkasenne. Leskenlehtiä ja sinivuokon alkuja on näkynyt kotinurkillani tien varren pälvipaikoilla, tosin säästeliäästi vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah, sinivuokkoja.. niiden korvikkeeksi pitäisikin poimia villiorvokkeja vuoren rinteiltä.

      Poista
  24. Ompas hienoja kuvia koko sarja. Paljon hiekkaa, kukkia, koira ja vettäkin löytyy. Tulee niin lämmin olo kun näitä ihailee. Valkovuokon korvikkeet ovat tosi kauniita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kaksikin koiraa mutta vain toinen tällä kertaa änkesi kuviin. Ja lämmintäkin oli jo ihan sopivasti :)

      Poista