keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Luonto on ihmeellinen, minäkin vähän..

 Söpö toukka. Onneksi ei ollut puutarhassani, tämän katepillarin jäljiltä ei lehtiä juurikaan löytyisi.  Miksiköhän näistä söpöimmistä tulee mitäänsanomattoman näköisiä yökkösiä, tästäkin tulikukan kaapuyökkönen. Örk, inhoan yöperhosia.

Ja mikähän  tämä kukastus sitten olisi? ZOOOOM. Kaikki arvasivat. Alikehittyneen maan alikehittynyt lemmikki. Toin pari vuotta sitten siemeniä Suomesta, viime vuonna tuli pelkkiä lehtiä, tänä vuonna toivoin sinistä kukkamerta. Tulihan niitä.  Pitää vaan olla suurennuslasi, että ne näkisi, läpimitta on alle viisi milliä.
Kiitos Heljä sinne Irlantiin, siniset ajatuksesi toimivat. Aika nuuka niiden kanssa silti olit, voisitko ajatella ensi vuonna vähän isoisemmin!

Löysin lampun ja sen karanneen hengen, aika kivettyneitä jo olivat. Mahtaako enää toimia vaikka yhteen pääsivätkin. Lamppukin näyttää siltä kuin olisi jossain vaiheessa yrittänyt uudelleenorientoitua linnuksi, mutta fossiloitunut ennen onnistumistaan.

Vapaamatkustaja.

Afrikkalainen puudeli.

Jep. En ole koskaan ollut päiväkodissa enkä muussakaan askartelukerhossa. Olin aika kateellinen niille, jotka siitä ilosta pääsivät nauttimaan. En tiedä olisiko se loppujen lopuksi ollut niin nautittavaa, mutta niin kuvittelin. Nyt olen tullut siihen ikään, jolloin taas kehtaa leikkiä lapsuuttaan uusiksi.  Jihuu! 

PS. Kehtaaminen minun kielessäni on sitä ettei häpeä,tiedoksi niille, jotka ymmärtävät sen viitsimiseksi.
 

30 kommenttia:

  1. Jännä tosiaan tuo kehtaa sana, minäkin käsitän sen häpeämiseksi, mutta olen muutakin kuullut. Onneksi enää meidän ei tarvitse hävetä mitään, tehdään niin hulluja juttuja, kuin vaan keksimme.

    Olet ollut oikea arkeologi, löysit hieno lampun, pistä henki piiloon ja ala itse määrätä lampun taikoja. Vapaamatkustaja on myös hieno :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hulluna on hyvä niin kauan kuin sen itse tietää. Sain jo aikoja sitten synttärionnitteluina että ikää kasvaa vaan ei järkee, enää ei ole mitään menetettävää :)

      Poista
  2. Kaunis toukka onkin ja yökkönenkö siittä sitten tulee.
    Aika isokin on.
    Mutta hienon lampun olet löytänyt, ihan upea!Ja alin on selvästi buudeli, hi!
    Leikki antaa lisää ikää, niin olen lukenut tiedelehdestä, eli leikitään vaan hyvällä mielellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ole julmaa että voi noin rumistua, mutta onneksi saa edes toukka-asteella olla nätti. Juu, leikitään itsemme oikein vanhoiksi,toivottavasti siinä sitten tulee kylkiäisenä terveyttäkin samalla mitalla.

      Poista
  3. Hauskoja hahmoja oletkin tavoittanut. Kovin on ajatuksiinsa vaipunut lampun henki, mutta vapaamatkustaja lienee menopäällä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Henki ehkä kaipaa vähän hierontaa että heräisi..

      Poista
  4. Oletpas löytänyt taas hienoja juttuja.Touokka on hieno vaikka joku aika sitten postaamani oli vieläkin kauniimpi;D ja kauhea pettymys tosiaankin kun niistä sitten kehittyy lentäviä rumiluksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritin löytää sen toukkasi mutta en onnistunut. Muistaakseni se oli se keltavihreä pääkallokehrääjän toukka.. minullakin on sellaisesta kuva edellisessä blogissani joltain vuodelta, todella kaunis on kyllä. Vaikka lopputulos onkin aika karmea.

      Poista
  5. Söpöys katoaa, värit haalistuu, muttei se sen sisäistä kauneutta vie.:)

    Vauhdikas vapaamatkustaja, toivottavasti ei ole Aliensin kavereita.

    Askartelua olen joskus kauan sitten vetänyt lapsille, kyllä se on kateiltavaa, siinä kyllä itekkin nuortuu.;)

    VastaaPoista
  6. No niin just, arvasinkin etten ole turhaan kadehtinut!
    Hm, minä luulen että toukalla ei vielä ole sisäistä kauneutta ollenkaan, hirveä tuholainen, ehkä se sitten kehittyy yökkövaiheessa, vastapainoksi.

    VastaaPoista
  7. Hoh, luulin tuota kukkaa ensin alikehittyneeksi St. Pauliaksi :DD Joo, hortonomi se täällä huhuilee. Tajusin kyllä sitten, että sehän on lemmikkin, kun niin sanottiin suoraan. Jotenkin lehdet näyttivät niin ihanan "karvaisilta", että tuli Paulia mieleeni.

    Minäkin tulen alueelta, jossa kehtaa tarkoittaa ettei häpeä. Joku junantuoma joskus sanoi "et kehtaa tuota purkkia antaa" ja minnuu niin nauratti. Tiedän kyllä kehtaan viitsimismerkityksen, mutta silti olisi tehnyt mieli vastata, että en kyllä millään kehtaa sitä antaa - se on jotenkin niin noloa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, kyllähän se vähän paulia muistuttaa lehdiltään, kukat olisi kyllä sitten jo tooooosi ylialikehittyneitä :)
      Minua jaksaa tuo kehtaaminen aina naurattaa, väkisinkin tulee joskus tuollaisiin kysymyksiin vastattua 'jotenkin nolosti'.

      Poista
  8. Mato on aika nätti, vaikka onkin mato.
    Hienoa patinoitunutta keramiikkaa, sopisi puutarhaan kukkapenkkeihin.
    Kehtaa sana on tuttu, sitä käytetään täällä yleisesti. Toinen verbi jota kuulee paljon myös täällä on koittaa (ei tarkoita aamunkoittoa)

    VastaaPoista
  9. Ei ole keramiikkaa vaan ihan luonnonkiveä sellaisenaan maasta poimittu. Ja tuo vapaamatkustaja on puuta, pää ja sen päällä istuva otus erikseen sellaisinaan luonnosta poimittu. Luonto taiteilee hämmästyttäviä asioita :) Ja minä keräilen näitä luonnon ihmeitä.
    Koittaa-verbiä käytetään minun murteessani yrittämisestä ja vaatteiden sovittamisesta, myös koskemisesta, esim. koitas tuota voi tarkoittaa jotain noista kolmesta. Viruttaminenkin on sana jonka merkitys eroaa länsi- ja itäsuomalaisten sanastossa.

    VastaaPoista
  10. Onneksi on siinä iässä, että kehtaa!!!

    Tuon toukan kuosi on kyllä makea! Vau, oikein retrokuvio.

    Ja nuo kivettyneet lampun henget ja muut ovat kerrassaan vau!

    Olet sinä ihmeellinen!

    VastaaPoista
  11. Toukasta voisi ottaa kesäkolttuun retromallia, eikös joskus 70-luvulla liehuteltu tuollaisessa geometriassa (älä sano että se oli aiemmin).
    Juu, kyllä vähän ihmeellinen täytyy olla kun kaikenlaista kantaa metsistä ja rannoilta kotiin..

    VastaaPoista
  12. Jos täällä päin joku ei kehtaa jotain, niin hän ei viitsi, mutta hyvä vaan, että sinä kehtaat leikkiä.
    Arkeologin vikaa sinussa on on joltisesti ja koeta vaan kehdata hinkata lamppua. Tiedä, mitä tapahtuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arkeologia olisi tosiaan mielenkiintoista, tässä maassa olisi paljon raunioita tutkittavana, vahinko ettei sitä tullut opiskeltua nuorena, pitää tyytyä leikkimään näitä mielikuvitusleikkejä.

      Poista
  13. Olenkohan minäkin tullut "siihen ikään", kun tekisi mieli askarrella. :-) Ekaksi haluaisin tehdä vanhoista sanomalehdistä jotain, mutta ensin pitäisi keksiä että mitä.

    VastaaPoista
  14. Hih, askarteluhan on vakavasti otettava harrastus joka iässä, joskus netin vastapainoksi kaipaa todella jotain käsillä tekemistä. Minulla vaan on se huono puoli, että se tekeminen jää yleensä mielikuvitukseen, harvemmin ryhdyn mihinkään. Varsinkin kun ei ole sitä askartelumenneisyyttä, josta ammentaa suoraan taitoja, pitää kaikki oppia uutena. Mutta 'tässä iässähän' on/olisi aikaa siihenkin :)

    VastaaPoista
  15. Vapaamatkustajaasi näyttää entisajan otukselta, ehkä hirmuliskovauvan fossiililta. Lampun henki on kuin tuskissaan mykkyröivä, kiellettyjä aineita syönyt voimaurheilija. Afrikkalainen puudeli näyttäisi sanovan: Enkös minä olekin söpö? Söpö on. Terveisiä Dalamatiasta, jossa kahdeksan päivän aikana näin vain yhden ainoan dalamatiankoiran. Unikoita oli tienpientareet punaisenaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, hyvin kuvailtu, juuri niiltä ne näyttää :)
      Ai sinä olet ollut Kroatiassa, aivan ihana paikka, melkein jo kerran meinasin sinne päästä, mutta peruuntui viime hetkellä, harmi.
      Eikä osunut kohdallesi kuin yksi dalmatiankoira, ne sata muuta taisivat muuttaa pysyvästi Hollywoodiin :)

      Poista
    2. Näin on täytynyt tapahtua, hih. Tai sitten vaan olimme väärään aikaan päivästä liikkeellä, jolloin työtä tekevät ahersivat töissä ja koirat koisivat kotona koiranunta.
      Kroatiaan kannattaa ehdottomasti matkustaa lomalle, se on ihanan kaunis maa ja täynnä historiaa. Etukäteen voisi tutustua netissä yhteen nähtävyyteen osoitteessa Zadar Sea organ.

      Poista
    3. Kuvista päätellen mieleenpainuva paikka. Meikäläisen vaan tulee harvoin lähdettyä lomalle muualle kuin Suomeen, matkakassa hupenee siihen, taitaa jäädä ne meriurut kokematta tässä elämässä.

      Poista
  16. Ihania veistoksia olet löytänyt,kerrontasi antaa niille hengen. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ei kovin paljon huvituksia ole, pitää ottaa irti kaikki minkä saa :)

      Poista
  17. Juu laitan ISOJA SINISIÄ ajatuksia jo heti nyt tulemaan niin ehkä se lemmikkimeri sieltä vielä joku kevät puhkeaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu vähän nauratti nuo minun lemmikkini verrattuna niihin sinun kukkiviisi, vasta suurentamalla valokuvaa tunnisti pilkut kukiksi. Tosi paljon isompia ajatuksia sopii lähettää, kiitos!

      Poista
  18. Karjalassa kehtaa-sanalla tarkoitetaan useimmin ettei viitsi. Laiskuutta. Lemmikki taitaa odotella vielä, sanotaan että ensimmäisenä vuotena kasvit nukkuvat, toisena konttaavat ja kolmantena ponkaiset. (sleep, creep, leap) joten odottele vielä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitten minulla on vielä toivoa lemmikkieni kanssa, aina kyllä jännittää kuolevatko lopullisesti kesähelteillä.
      No sinä kuulutkin siihen kommentoijien vähemmistöön, joka viitsii, aktiivisia olette.

      Poista