tiistai 17. joulukuuta 2013

Öljyä rattaisiin

 
 
Vihdoinkin! Kaupunkimme on siirtymässä tietotekniikkaan! Siis ihan kohta voi olla henkilötiedot koneella ja vaativammankin asteisen virkatodistuksen voi(si) saada asuinkunnastaan eikä tarvi sitä lähteä anomaan  synnyinpaikaltaan. Puhumattakaan muista virallisista papereista, joiden jonottamiseen ja odottamiseen kuluu aikaa muutamasta tunnista muutamaan kuukauteen. Käteen saattaa saada lopulta käsinkirjoitetun lomakkeen, hyvässä lykyssä kopion kera,  kalkeeripaperilla saatu aikaan se ihme.  Kuka vielä muistaa kalkeeripaperin... niitä käytetään täällä kaikissa virastoissa, missä vaan lomakkeita tarvitaan. Lomakkeetkin kyllä ovat aika usein loppu, krooninen paperipula.

Yleensä papereissa on vielä virheitä, joiden korjaamiseen kuluu muutama kuukausi lisää. Minunkin mieheni on sinnikkäästi kirjattu siviilisäätyyn naimaton, mutta sehän on oma vikamme, kun emme silloin ammoin jaksaneet juosta pääkaupungin ulkoministeriössä kirjauttamassa itseämme. Algerian lähetystö ei sitä hommaa hoida, vaikka heidän kirjoissaan olemmekin Suomessa vihitty pari ja virallisen perhekirjan omistajia. 
Vähän kyllä ihmettelen, miten mieheni viimeisessä virkatodistuksessa siviilisäädyksi oli muutettu  eronnut. Olenkohan missannut jotain? Vai onko jo sen verran vanha mies ettei voi olla enää naimaton. Seuraavassa minut kai sitten jo kolkataan hengiltä ja saadaan merkintä leski.
Toisilla taas eroaminen voi olla hankalaakin.  Eilen laukkukaupassa eräs herra kertoi, että hänen paperissaan oli merkitty aviopuolisoksi hänen appensa. Kesti viisi kuukautta, että sai eron appiukostaan, vaikka lain mukaan moinen liitto ei täällä edes ole sallittu. Näitä byrokratian helmiä kyllä riittää, ei tule puheenaiheista pula.

Mutta oottain aikaa parempaa. Saadaanhan me jo 3G-verkkokin, Annabaan luvattu kolmen vuoden sisällä. Ja kuulemma ensi vuonna voisi ehkä jo maksaa nettilaskunsakin netin kautta! Jee!


Kunhan ei valuisi tarpeelliset öljyt hukkaan...

28 kommenttia:

  1. Hahhah, ihastuttavan riemukasta byrokratiaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälkeenpäin kyllä naurattaa, ei aina siellä jonottaessa...

      Poista
  2. Meillä ei enää saa mistään kalkkeeripaperia, eikä kauppiaat edes tiedä mitä se on ;-) Kehtaisinko pyytää suo lähettämään sitä mulle. Tarpeellista noitakäsitöitä tehdessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä, onko kalkeeripaperi jo hävinnyt vallan markkinoilta! Laitapa osoitteesi sähköpostiini (näkyy tuolla yläoikeella palkissa) niin täältä pesee heti kun taas jaksan kaupungille asti. Postin etanavauhdin huomioon ottaen joudut sitä kyllä odottelemaan runsaan kuukauden.

      Poista
  3. Naapurit varmaan tässä ihmettelee, kun nauran ääneen tuota apesta eronnutta miestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sitä naurettiin täälläkin, oli oikein nuorentava kauppareissu.

      Poista
  4. Hih,tässä tuli kyllä päivän naurut;D
    Kalkkipaperi,milloinkahan olen sellaista viimeksi nähnyt...
    Ja onnea vaan kaupungillenne tuosta tärkeästä ja niin hyvästä ratkaisusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hulvattomia tosijuttuja täällä kyllä kuulee, ettei naurulle aina loppua tule. Vähemmän naurattaa sitten kun itse tarvitsisi jotain paperia äkkiä.
      Toivotaan, että joskus päästäisiin nauttimaan tietotekniikan ihmeistä mekin, vaikka tuskin ne silti niitä leimauskierroksia vähentää...

      Poista
  5. Nyt pitää vaihtaa alaa ja alkaa tulostinkauppiaaksi sinne teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä kyllä epäilen, että sittenkin vain katsovat tiedot sieltä koneelta ja kopioivat ne edelleen käsin lomakkeelle :)

      Poista
  6. Vaikkei kalkeeripaperia enaa taalla kayteta niin byrokratia kuitenkin viela "toimii". Mieheni ajokortin uusimiseksi utelin eri paikoista tietoja, ja kaikista tuli erilaisia. Valokuvia piti olla kaksi, kolme tai jopa nelja. Anomus piti olla printatu vareilla (mita tehda ellei omista variprinttia?), mukana piti olla ajokortti ja sen kopio (tai kaksi kopiota), jne. Nyton anomys lahetetty (ja ajokortti myos) ja odotamme.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedonkulku virastoissa epämääräistä sielläkin. Ja väriprinttikin, heh. Joskus mietin, minkälainen byrokratia täällä olisi alunperin keksitty, jos sitä ei olisi Ranskalta peritty ja 'paranneltu'.

      Poista
  7. Tekeville näkyy sattuvan virheitä! ;) Kalkkeripaperin toki muistan hyvin, koska aikoinaan kirjoittelin useaakin kopiota samalla kertaa. Kirjoituspaperin piti silloin olla mahdollisimman ohutta, jotta vanha Adler (silloin ihan hyvä) jaksoi ns. vetää. Entisessä paperin tuottajamaassakin näkee paperipulaa, nyt siksi, että kaikilla oletetaan olevan netti ja sähköiset laskut. Ihan viime viikolla sain laskun sijasta laskun maksamista varten tilinumeron pienelle paperilappuselle käsin kirjoitettuna. Kuitti pitää tulostaa itse kotona, koska Kela sellaisen vaatii. Papereissa lukee kyllä, että alkuperäinen lasku lähetettävä Kelaan tositteeksi. Taidan laittaa sen lappusen, jonka sain liitteeksi. Saa nähdä, hyväksytäänkö se.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus olenkin ihmetellyt, miksi paperit oli niin ohuita ennen, tulipa sekin ratkaistua, ei olisi tullut mieleen tuo. Hauska olisi nähdä Kela-virkailijan arkistoivan liitettäsi, ne kai nykyisin skannataan korjuun :)

      Poista
  8. Voi ei, meillä tuplaantuisi heti valtion virastoiden työntekijämäärä, jos elettäisiin kalkkeripaperiaikaa.
    Onko siellä kopiokonekin vielä tuntematon.
    Hymyilyttää tuo virastomöhlintä, vaikka se ei varmaan naurata, kun kohdalle osuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi haaskata rahaa kalliiseen kopiokoneeseen kun kalkkeeripaperi ajaa saman asian yksinkertaisesti :) Kyllä täällä kaikkia nykyajan vempeitä on saatavilla, mutta virastot ei paljon niihin panosta, joutuisi virkailijatkin uudelleen kouluttamaan. Niissäkin virastoissa missä tietokoneita käytetään, ne ovat vähän väliä rikki, aina hyvä syy laittaa lappu luukulle.

      Poista
  9. Miehelläsi on vallan monimutkainen ja vaihteleva siviilisääty. Eipä ihme jos et perässä pysy.
    Mikähän mahtaa olla siviilisääty miehellä, jolla on neljä vaimoa.
    Sympatiat saa appiukostaan avioeroa hakeva miesparka :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimivirheet on aika yleisiä. Niissä tulee sitten ongelmia kun kahdessa virallisessa paperissa on eri nimi vaikka samasta henkilöstä kyse. Minunkin ajokortissasi on väärä etunimi, onneksi korttikaan ei enää ole voimassa.

      Poista
  10. ihana juttu! Säädytkin alidasta laitaan, heh. Ainakaan sua ei ole laitettu ulkoruokintaan, eli voi olla, ettet ookaan missannut mitään! kalkeripaperi...voi että, melkein saan sen tunnunkin sormenpäihini ja muistatko sen kopiopaperin, sen tuoksun. Oliko se kopio vai miksikä niitä sanottiin. Kopioaine haisi...aika hyvältä! Voi jestas, joskus laitoin kalkeripaperin väärin päin ja kopioita piti olla useampi. Ajattele, saat elää kaiken uudelleen...

    VastaaPoista
  11. Juu, sisäruokinnassa vielä olen eikä perhekirjaankaan ole ilmestynyt uusia merkintöjä, siinä on sentään lokerot valmiina kahdelle vaimolle ja avioeroille sekä kymmenelle lapselle :) Jos on ahkerampi niin pitää olla kakkoskirja jatkona.
    Se oli muuten moniste! Nyt kun puhuit hajusta niin selvästi haistin sen kouluaikojen muistona, jee! Niitä muuten en ole täällä nähnyt, valokopioita voi käydä ottamassa kirjakaupoissa, minkä jälkeen ne pitää käydä laillistamassa virastossa, ettei vain missaisi mitään jonotusta.

    VastaaPoista
  12. On sinulla ihana asuipaikka. Hauskoja aviopareja. Muistan kalkeerin ;-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lentokonekin toimii joskus aikakoneena, voi matkustaa muutaman kymmenen vuotta taakse päin koska vaan, helppoa. Vaikeampaa on välillä siirtyä sinne tulevaisuuden automatiikkaan, kun pitäisi kaikki osata tehdä itse :)

      Poista
  13. Myös minä kiitän aamunauruista, Sirokko! Täällä asiat hoituvat hyvin netissä, jos omistaa koneen ja osaa sitä käyttää. Muistan nuo kalkkeripaperiajat. Työurani alkuvaiheilla jouduin kirjoittamaan joskus useammankin kalkkerin kanssa asiakirjoja ja sopimuksia. Auta armias, jos tuli yksikin virhe ja sitä joutui korjaamaan! Suo siellä, vetelä täällä: tietokoneiden myötä moni työ on helpottunut, mutta niin ontekijöiden tarvekin vähentynyt.
    Delilah

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kehityksen huono puoli on työttömyys. Täällä on virastoissa väkeä niin että päät yhteen kolisee, joka asteella valvojaa ja pikkupomoa, joka paperi pitää kierrättää monen portaan kautta ja se kestää, kestää.. luulisi sujuvan nopeammin kun on monta tekijää, mutta ei.

      Poista
  14. Me saimme pari päivää sitten 3G-mokkulan Mokkulalla jatkamme siis edelleen yhteydenpitoa, mutta kyllä tuo 3G sitä nopeutti ainakin jonkinverran - sain jopa kuvia ladattua aikaisempaa nopsemmin blogiin Joskus tämä toimii oikeinkin nopsaan, joskus taas hitaammin.

    Itsellenikin oli yllätys, ettei perhekirjamme käynytkään täällä todisteena siitä, että olemme naimisissa! Siis algerialainen dokumentti ei kelvannutkaan Algeriassa, vaan piti hakea suomalainen vihkitodistus ranskaksi käännettynä, jotta uskoivat meidän todellakin olevan naimisissa. Sitten sainkin viisumilleni jatkoa yllättävän helposti ja nopeasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, huomasinkin että siellä jo jaettiin liittymiä, saas nähdä koska täällä. En kyllä ajatellut vaihtaa, ainakaan toistaiseksi. Mikä siinä on tai pitäisi olla nopeus ja mitä maksoi?
      Sillä perhekirjalla saa täällä korkeintaan 'fiche familiale' nimisen lapun, kaikki alkuperäiset syntymä- ja vihkitodistukset pitää hakea syntymäpaikasta eli Suomesta käännöksineen tai Algerian lähetystöstä Ruotsista. Paitsi jos käy kirjauttamassa liittonsa ja lapsensa ulkoministeriössä, niin sitten saa sieltä. Teitä se varmaan helpottaisi kun olette lähellä.

      Poista
  15. Voi ei...tulee mieleen Egypti, Marokko...Nostan sulle hattua että jaksat vuodesta toiseen. Vai onko sopeutumisjuttu - kun et voi muuttaa olosuhteita sopeudut? (tai sitten muutettava pois)
    On se jännä miten maailmassa eletään vielä niin eri tavoin. Täällä Espanjassa käytetään senttejä ja yleensäkin käteistä tosi paljon kun Suomessa melkein kaikki ostot tehdään kortilla.
    Jouduin hammaslääkäriin ja eka paikka oli kuin Suomessa 50-luvulla. Onneksi löysin toisen missä lopulta hommat tehtiin siistissä, modernissa hoitolassaa. Hammas kuvattiin digitaalisesti eikä filmille kuten ekassa paikassa. Suomessa on monet asiat todella hyvin mutta aivan järkyttävän kallista siellä on kaikki!!! Täältä sen tajuaa kun kauppareissusta selviää noin puolet halvemmalla täällä. Viineistä puhumattakaan!!!
    Leippoisaa joulun aikaa ja kaikkea hyvää vuonna 2014!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tulin tänne niin nuorena jo 70-luvun alussa ettei ollut mitään vaikeuksia sopeutua, ei Suomikaan niin kovin pitkällä vielä silloin ollut eikä itselläkään suuria vaatimuksia. Toista olisi jos nyt pitäisi hypätä sieltä tänne.. huomaan sen kun hyppään kesäisin täältä sinne, on tosi vaikeaa seurata tekniikkaa. Ikäkin vaikuttaa sopeutumiseen. Muuten täällä on paljon letkeämpi elää kuin Suomessa, virastoasiat on niin pieni osa elämää. Ärsyttävin asia taitaa olla se, ettei tietokone aina toimi, siihenkään ei kuole :)

      Poista