lauantai 7. kesäkuuta 2014

Mä ja Aatu Avulias


Meidän  valkeat kesäyömme... No, on kuitenkin kesä. Vettä sataa vain silloin, kun on sopivasti saanut pestyä matot.  Ai että tuli huonosti pestyä?   Hiekkapuhallus tunnetusti puhdistaa syvältä, varsinkin kun hiekan sekoittaa veteen. Uudelleen virutus on tehtävä itse. Viruttaminen on meillä päin huuhtelua eikä mitään venyttämistä, matot on jo valmiiksi tarpeeksi pitkiä.

Kolmen ja puolen kilon käsipainot. Muskeleita on paras kehittää itselle, siivousta silmällä pitäen.  Usein olen käyttänyt apuna Mösjöön  muskeleita, mutta pyytänyt en ole sen jälkeen kun hän hinkkasi kylpyammeesta emalitkin lähes olemattomiin. Nyt häneen on taas iskenyt joku harvinainen supersiivouskärpänen. Apua, millä magialla sen saisi karkotettua! Kohta on maalitkin kaapittu seinistä!
Ja tiedättehän ne eräänlaiset aatut... hei, annatko sitä, onko meillä tätä,  siirrätkö tuota, vie, tuo,  tuu kattoon, eiks oo puhdas!!!!! Kiva sitten hypellä ylös alas  ihailemassa miehen kätösten tuloksia, kun itse vaikka roikkuu tikkailla katon rajassa ja yrittää pestä ikkunoita. Aaaargh!

Ei tehonnut, vaikka kiivettiin kukkulan noitaluolalle ja salaa lauleskelin loitsuja. Olisi pitänyt uhrata lisäksi  kana ja maalailla hennakuvioita kallioon. Kumpaakaan ei ollut mukana. Kana kyllä oli jääkaapissa, mutta valmiiksi kuolleena, sentään, odottamassa viimeistä voitelua.


 Melkein meni lonkatkin sijoiltaan kaltevalla pinnalla kiipeillessä, ja kuumakin oli... valivali.


Sitten meille vielä meinasi tulla tämmöinenkin! Äitinsä hylkäämä koiravauva, jonka aatu tietysti pelasti ja opetti tuttipullolle (ja kukahan vaan muukin suurimman aikaa). Onneksi se löysi uuden kodin yksinäisen puutarhurin luota, huh helpotus!  Tina olisi kyllä mieliisti ominut vauvelin itselleen, omistansa on jo aikaa muutama vuosi.

Mutta nyt on rauha maassa ja siivot tehty ja voipi hymyillen ottaa lomalaisia vastaan. Puutarhassa riittää heillekin hommia, jos aika käy pitkäksi. Sieltä saa vielä hyvin kerättyä lisää juhannuskokon aineksiakin, kun kaikki on kuivumaan päin. Tervetuloa!

Iloisia lomalaisia viime vuodelta :)

EDIT:  Bonuksena pakko vielä näyttää, miten aatu pesee roskapönttöä. Vaikka tiukkaa tekisikin, niin mieshän ei hevin luovuta.




38 kommenttia:

  1. Oo siinä sitten niin, että ei toinen sano" tee sitten ite" Mielläkin entinen poikaystävä leikkas kaks kertaa ruohon, ensimmäisen ja viimeisen.
    Mitä ihmettä noi on, noi iloiset?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just niin siinä käy, apu loppuu ikuisiksi ajoiksi, täytyy pyrkiä pitämään kieli kurissa.
      ai iloiset lomalaiset... se mitä niistä on jäljellä :D No ei sentään, taitaa olla tippunut lehmän suusta nuo.

      Poista
  2. Onpas veikeät käsipainot! Mulla on nyt käsipainot vähän aikaa pannassa, kun sain lihakseni viimeksi painoilla jumpatessani niin kipeiksi, että hyvä jos pystyn yläkroppaa liikuttamaan. En ymmärrä, miten siinä niin kävi - ja siitä on nyt kuitenkin jo viisi päivää. :-/ Voivatkohan lihakset jotenkin "hajota"? (Terv. anatomian asiantuntija :-D)

    Voi miten suloinen koiravauva! Ja ihana kuva, kun toinen on siinä kuononsa kanssa haistelemassa. ♥

    Mukavaa oleilua lomalaisten kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle riitti painojen roikottaminen autosta sisään, onneksi noiden paino vähitellen laskee. Ei sitä parane liikaa rehkiä, lihakset irtoo kokonaan kiinnittimistään (asiantuntijan diagnoosi tämäkin :)
      Hauveli oli kyllä tosi suloinen, vain muutaman päivän vanha, mutta en kyllä enää halua sellaista hommaa itselleni.

      Poista
  3. Aatu Avuliasta olisi ensikuulemalta vaikea vastustaa tässä lakaisemattomien lattioiden valtakunnassa. Matonhakkuuenergiaakin kaipaisin tuon valkosipulikimpun lisäksi.

    Tuolle koirulille olisi nopeasti löytynyt meiltä koti, se herätti suojelemisvaistoni sataan saakka.

    Ihania lomahetkiä teille kaikille siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näissä aatuissa on vain se vika ettei voi sanoa mitään, ei neuvoa yhtään, vaikka mitä järjetöntä tekisi (ja ne kyllä keksii). Pitää vaan olla hiljaa kun se apu joissain asioissa on kuitenkin ihan tervetullutta.
      Voi voi kun olet niin kaukana, oisit heti saanut koiravauvan suojeluksiisi. On ne kyllä niin söpöjä, mutta on niistä hommaa noin pienenä, tarpeeksi olen näitä jo hoivaillut.

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Niin minustakin, tosi kätevästi niputettu.

      Poista
  5. Meillä on vähän sama tyyli, joka välissä minun pitää pyydettäessä olla hyväksymässä sitä sun tätä. Ja jos sanon jotain, mikä ei vastaa odotuksia, niin eihän se käy ollenkaan.
    Siivoukset jaetaan kristillisessä hengessä suurin piirtein tasan.Minäkin ihastelin sipulinippua, vaan alimmainen kuva olikin jo mysteeri. Sopisiko se puutarhaan installaatioksi tai pienoisveistokseksi ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika monet miehet tuntuvat olevan herkkiä neuvoille, ovat kai niin osaavia syntyjään.
      Heh, mysteerikuvassa on lehmän hampaat, semmoinen kallo osui kerran lenkillä eteen, en sitä kyllä mukaani ottanut, mutta kuvattava oli, niin hauskasti hampaat hymyilivät :)

      Poista
  6. Ou mahtavan upea valkosipulkäsipaino! ja hienosti näkyy aatu hoitavan roskapöntönkin siivoamisen;D
    Mikä suloinen pentu,onneksi löysi kodin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivat valkosipuliniput ovat keksineet, helppo kantaa.
      Oli tosi söpö hauveli, mutta ei näitä enää meille, hyvä että löytyi uusi isäntä, toivottavasti pitää sen eikä myy sitä sitten kun se kasvaa isommaksi ja alkaa tarvita kunnon ruokaa.

      Poista
  7. Minäkin ihailen noita valkosipuleita. Aatu sais tulla käymään, meillä on kolme roskista, jotka tarvis pesua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin perustaa aatuvuokraamon, takuuvarma tuote.

      Poista
  8. Supersiivouskärpänen? Täällä päin ei sellaista lajia esiinnykään, toivottavasti ei tulekaan!

    Nuo käsipainot ovat kyllä hulppeat, olisikohan niistä liikeideaksi?

    Voi tuota koiraa! Onneksi pääsi hyvään kotiin. Mahtoi olla kurjaa kuitenkin luopua siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin koskahan ne Keravan valkosipulimarkkinat taas olikaan, voisin pakata laukkuun muutaman nipun, siivouskärpäsiäkin tarvittaessa voin ruveta vuokraamaan.
      Tuo hauveli ei meillä ehtinyt kovin kauaa olla, joten oli helppo antaa eteenpäin, uusi omistaja on ainakin ruokkinut hyvin, tiedä sitten meinaako jatkossakin pitää sen.

      Poista
  9. Tässäkin huushollissa asuu yksi aatun lajitoveri, joka täytyy pitää kaukana esim. pyykkikoneesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aatut, vaikka hyödyllisiäkin, tuntuvat usein olevan väärässä paikassa väärään aikaan. Tämä Aatu muuten viime kesänä pääsi pyykkikoneelle ja pesi langonsa valkoiset kauluspaidat koiran punaisen peiton kanssa, heh, lanko-parkaa pinkeissä paidoissaan ei hirveästi naurattanut :D

      Poista
  10. Herranjestas! mistä tuon aatun meille sais?? Noita hymyilyttää niin kauan kuin ruokaa riittää ;.DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin ruveta vuokraamaan Aatuani, mutta vakuutukset pitää olla kunnossa, puhtaus kyllä on taattu.
      Hi, ihan oikeassa olet, niin kauan hymyilyttää kun purtavaa riittää :)

      Poista
  11. Vieraita vartenko se aatu nyt näin riehaantui?
    On nuo aatut siitä kummia että kun ne siivoo niin ihailla pitää vaikka itse sitä tekisi (JOS tekisi)
    joka päivä niin eipä mainita...
    Miten joku voi päästä roskapönttöön? ;D

    Viime vuotiset lomalaiset ovat kuin teatterinaamiot,mainio kuva.Toivon sulle ahkeria loman viettäjiä!!
    -rusomarja-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aatu välillä aina riehaantuu muutenkin ja pois alta on parrei olla, paitsi tietysti siinä lähietäisyydellä ihastelemassa. On se toisaan kumma ettei naisen käden jälkiä tarvitse yhtälailla ihailla. Vävyssä muuten näkyy olevan samaa vikaa... mutta hän ei kyllä pääsisi roskapönttöön, siihen saa itsensä taiteltua vain tämä minun erikois-aatuni.
      Olikin hyvä oivallus tuo teatterinaamiot, niitäkin meillä käy vieraisilla..

      Poista
  12. hahaaahh, kuuluuko kuinka nauran ja kovaa ääneeni. Jestas, mikä Aatutyyppi, kertakaikkiaan ihana! Roskakorissakin...hahahahah! Hampaita? Onko nuo jonkun hampaita? Aatun?

    VastaaPoista
  13. Heehe, kyllä aatulla on vielä omat hampaat suussa, ei se niitä ole sentään siivonnut pois. Nuo taitaa kuulua lehmälle, ainakin sen kokoisesta kallosta olen ne kuvannut kun niin hauskasti naureskelivat :)

    VastaaPoista
  14. Jummi jammi, että noin supersiistejä aatujakin on olemassa! Kuva on ihan pakko näyttää miehelle, jahka se kerkiää televison ja jalkapallon parista, noin kuukauden päästä viimeistään.
    Pkkuista koiruliinia pitää myös näyttää hänelle. Hyvä, että Saa nähdä, koska me tullaan niin höppänöiksi, että vielä sorrutaan koira hankkimaan. Melkein kaikenmerkkiset ovat NIIN ihania! Huokaus.
    Delilah

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin saa nyt olla ainakin kuukauden ihan rauhassa, paitsi että sitä jalkapalloa tietysti tulee joka tuutista juu. Minä olen kyllä päättänyt kauan sitten etten halua enää koiraa, mutta eihän se tietty minusta taas olekaan kiinni... ja kumminkin aina kiinnyn siihen. Kurjaa sitten jos tulee jotain ongelmia, varsinkin täällä kun ei ole kunnon hoitoja saatavilla.

      Poista
  15. Aatusi on oikea tehopakkaus, älä vain toppuuttele : ) Koiranpentukin sai onneksi oman kodin.
    Pikkasen tässä tuli huono omatunto - pitäisköhän ruveta siivoamaan....?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ne paikat kauaa puhtaana pysy, meillä korkeintaan päivän pari, turha kokeilla. Aatulla tosin näyttää kriisi pidentyneen kun aamullakin piti nousta aikaisin lattioita peseen.. hurjaa.

      Poista
  16. No, nyt on ainakin puhdas roskapönttö! :) Ja koiravauva on tosi suloinen!

    Onko Algeriassa eläinlääkäreiden taso heikko vai johtuuko tuo mainitsemasi kunnon hoitojen puuttuminen materiaalien puutteesta vai mistä? Miehen perheen kotitalon vieressä on ollut eläinlääkärin vastaanotto iät ja ajat ja on monesti tehnyt mieli kurkistaa, millaista hoitoa siellä on saatavilla, mutten ole kehdannut ilman eläintä klinikalle mennä :). Kyllä sieltä ainakin rabies-rokotukset saa koiralle; lasten serkku käytti siellä koiraansa rokotettavana. Mutta noin muuten hoidon taso kiinnostaisi kovasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääkaupungissa on hyviäkin lääkäreitä ja eläinklinikoita. Täällä Annabassa hoidetaan pääasiassa karjaa, koirille saa vain rokotuksia ja korvien ja hännän katkaisuja, no jotain tautimäärityksiä myös, mutta esim. kuvauksia, labrakokeita ja leikkauksia ei tehdä ollenkaan. Olisi kyllä paikka pieneläinklinikalle jos olisi eläinlääkärin paperit taskussa.

      Poista
  17. Mutta olisivatkohan paikalliset valmiita maksamaan esim. koiran labroista tai leikkauksista? Muistan, kuinka meidän koiran jalka murtui pentuna, kun se leikki pihalla. Jalan leikkaaminen maksoi Lahdessa paljon enemmän mitä olimme maksaneet koirasta ja tätini jo totesi, että eikö olisi järkevämpää ostaa uusi koira :(. Isäni ei onneksi kyseenalaistanut leikkausta ollenkaan, vaan maksoi kiltisti vaaditun summan ja saimmekin koirasta moneksi vuodeksi erinomaisen kaverin, jota muistellaan vieläkin. Mietin vain, että täällä monet olisivat tainneet ajatella tätini tavoin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Useimmat eivät varmaan haluaisi tai edes pystyisi maksamaan, hinnasta riippuen, Suomessa se on tosi kallista. Tunnen kyllä täällä Annabassakin useamman, jotka kohtuuhinnalla kuitenkin olisivat siihen valmiita. Totta että koira yleensä kuitenkin on vain koira, ei lemmikki, eikä siihen suuremmin kiinnytä.

      Poista
  18. On teillä vaan putipuhdasta juhannuksen kunniaksi, vaiko vieraiden tai ihan vaan itselle.
    Valkosipulipainon minäkin teen, jos vain sipulini kasvavat. Hieno idis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä harvoin siivotaan perusteellisesti, astmaatikkoja varten pitää pinnistää :)
      Minäkin tykkään tuosta valkosipulipainosta, sitä on helppo siirrelläkin.

      Poista
  19. Ihan kuin joku peikko olisi unohtanut hampaansa sinne pihalle, niissä oli jo valmiiksi hammaspeikonkolojakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, täällä saattaa asustella isopeikon kaukaisia sukulaisia :)

      Poista
  20. Sinulla on mainio taito saada lukija hersymään naurusta! Taas pyörähti aikaa seurassasi, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava, jos viihdytti vähän. Kesä on hurahtanut siivillä ohi eikä ole paljon blogimaailmaan kerennyt, Parin päivän päästä palaan takaisin normaaliin elämääni, ehkä sitten taas ehtisi ja löytyisi blogiaikaakin.

      Poista