lauantai 23. marraskuuta 2013

Sateenkaaren alla

Käveltiin huomaamattamme sateenkaaren läpi. Se päättyi tuohon keskelle polkua, nyt ei muuta kuin odotetaan aarteiden tippuvan taivaalta. Toistaiseksi ei ole tullut kuin vettä. Mutta jee, katsokaa mittaria sivupalkissa, talvi! Piti jo laittaa lämmityskin päälle, kun koleus hiipi luihin asti.


Käytiin katsomassa mitä hupapuistolle kuuluu. Jos vielä muistatte, niin alkoivat tuhota mimosametsääni 2010 keväällä. Ovat päässeet jo pylväsasteelle. Mikäs kiire siinä, lapsiakin syntyy uusia joka vuosi, koko maassa 3,02 naista kohden, täksi vuodeksikin oli ohjelmoitu miljoona syntymää. Vaikka lapsikuolleisuus 17/1000 niin silti riittää.

Tästä kuvasta olen suorastaan ylpeä! Juu, olen vähään tyytyväinen. Mutta että sain bongattua linnun ja vielä suht näkyväksi kuvaan pokkarin zoomilla ja käsivaralla, tällaista armoa ei meikämummolle kovin usein suoda. Lintunen taitaa olla joku sirkku.

 No sitten alkoikin sataa oikein kunnolla ja palattiin kotimaisemiin. Sade piti tietenkin ehtiä hyödyntää pihan pesuun...

Talviset ilmatkaan eivät ole estäneet paikallisten juhlintaa. Täällä ei paljon huveja ole tarjolla, joten jalkapallosta voi nirhaista kollektiivisen riemun. Kyseessä oli MM-karsinta, tärkeä siis. Juhlinta kannatti aloittaa jo viikkoa aikaisemmin, varmuuden vuoksi, jos vaikka hävitään niin tuli edes juhlittua. No se voitettiin ja juhlinta voi jatkua vielä muutaman päivän. Hurjaa menoa ennen ja jälkeen. Muutama kuollut ja satoja loukkaantuneita, useimmat pudotessaan liikkuvista kulkuneuvoista riemunkiljahdukset kurkussa. Sanoin kuvaamaton liikennekaaos. Turhautuneen kansan käsittämätöntä ylireagointia. Ymmärrän innostuksen, mutta en sitä että oma ja muiden henki vaarannetaan järjettömyyksillä. Siinä olisi psykologeille sarkaa. Ja päättäjille. Huh. MM-kaaosta odotellen..

26 kommenttia:

  1. On tuollainen fanittaminen outoa, vaikka itsekin olen henkeen ja vereen futisihminen.

    Oho, siinäpä on siis tirppa! Hyvä sinä! Minä en edes jaksa vaania lintuja.

    VastaaPoista
  2. Outoa on, outoa, kun itsesäilytysvaistokaan ei enää toimi.
    Minä yleensä odotan, että tirppa tulee lähietäisyydelle ja istuu kiltisti paikallaan sen ajan kun zoomailen. Tämä tirppa ymmärsi tehdä niin :)

    VastaaPoista
  3. Upea sateenkaari-ja lintukuva! Mitä tuonne hupapuistoon pitäisi tulla? Muistan sen postauksesi kun poistivat puita:( Hurjaa tuollainen futisfanitus.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huvipuisto siitä pitäisi tulla karuselleineen ja autoratoineen - ja snackareineen. Saas nähdä koska, ja kuinka kauan sitten pysyy toiminnassa.
      Minusta tuo futisfanitus ei enää ollut edes futiksen takia vaan ihan muuten vaan tilaisuus mesoa, täällä kun ei mitään koskaan muuten tapahdu, kansallistunnetta pitää nostaa jollain keinoin.

      Poista
  4. Onpas siellä tosiaan kylmä, melkein kuin täällä! Eikö siellä tule sisällä jo liian kylmä, vai onko sisällä jonkinlainen lämmitys? Mietin vaan, kun Intiassa meinasin alle kymmenen asteen ulkolämpötiloissa paleltua jo sisälläkin.

    Hieno lintukuva! Mäkin haluaisin kulkea sateenkaaren läp. Höh. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on keskuslämmitys, toimii kaasulla, mutta juu, vaatteita saa silti lisätä ja villasukille on käyttöä. Huoneet on korkeat, lämpö nousee katonrajaan, ja ovista ja ikkunoista vetää, mutta kosteus ainakin poistuu lämmittämällä. Ilman lämmitystä täällä saisi olla toppatakki päällä sisällä eikä sekään riittäisi, koettu on sekin, muistelen käyneeni aina välillä ulkona lämmittelemässä :)

      Poista
  5. Oi sinä onnekas sielu, sateenkaari sydämessä! Kauniin värinen talo teillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin sanoa kylpeneeni sateenkaaressa.
      Juu, meidän talo kyllä näkyy tässä korttelissa, missä kaikki on harmaata ja valkoista, löytää hyvin perille, vieraatkin :)

      Poista
  6. Jospa sateenkaari on itsessään se aarre jota ihmiset menevät sen päätekohdasta etsimään.

    Aivan ihana tuo pieni lintu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se kyllä onkin, ainakin täällä kuivassa maassa tietää tervetullutta sadetta. Jolle ei muuten näytä loppua tulevan..
      Sirkuttajan kanssa kävi hyvä tuuri, oikein huvittaa nämä lintubongaukseni :)

      Poista
  7. Siellä se odottaa aarrearkku vielä noutajaa sateenkaaren päässä. Voi olla vaikea löytää kylläkin.
    Söpö sirkku ja malttoi istua hievahtamatta kuvauksen ajan.
    Jalkapallo kuumentaa ilon ja pettymyksenkin tunteet ja silloin ei rajoja näköjään ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sateenkaaressa on kaksi päätä, tämä taisi olla se väärä pää.
      Onneksi ei kovin usein ole tuollaisia matseja, oli se aikamoista menoa.

      Poista
  8. Harvoin sattuu sateenkaari ihan kohdalle. Toivottavasti jotain hyvää on tulossa.
    Viileältä ja tuuliselta näyttää, merellä vaahtopäitä laineita.
    Somasti poseeraa sirkkunen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eka kerta kun osui minun kohdalleni, onni sais ruveta katselemaan nyt tännekin päin välillä.
      Oli muuten ihan hirveän kylmä tuuli tuolla, pää meinasi irrota, sieltä luoteesta se puhalsi. Ja sataa edelleen.

      Poista
  9. Juhliminen viela kay mutta nyt on tappelu siirtynyt amatooriasteelle myos.

    VastaaPoista
  10. Ei mitään tolkkua enää urheilussa, tai paremminkin katsojissa, pelkkä tilaisuus purkaa agressioita.

    VastaaPoista
  11. Upeita kuvia taas! Täällä muuten näkyy yllättävän usein sateenkaaria - Helsingissä en muista, milloin viimeksi olisin nähnyt, mutta täällä olen nähnyt jo useita.

    Ihana tuo kuva, missä siivoat rappusia sateella - kuvaa niin hyvin täkäläistä elämää! Meillekin anoppi muistutteli, että sitten kun sataa kunnolla, muistakaa siivota parveke. Nyt kun saadaan vettä, ei sitä toki saa tuhlata.

    Meillä mies ja vanhin poika ovat intohimoisia jalkapallofaneja, mutta heidänkin mielestään "fanitus" täällä meni aivan yli!! Mies totesi, että tuo on vaarallista hullun touhua. Mitä jos jotain sattuu? Hän on asunut Euroopassa lähes puolet elämästään ja osaa jotenkin katsoa monia touhuja myös ns. "ulkopuolisen silmin". Poika vain pudisteli päätään. Tyttö kertoi, että kaverinsa olivat lähteneet ajelulle ympäri kyliä "karja-autolla" - siis sellaisella, jolla Eidin alla kuljetettiin pässejä! Onneksi tyttö itse tajusi olla lähtemättä mukaan! En voi ymmärtää minäkään tällaista riehumista, vaikka saavutus olikin toki hieno. Jotakin samaa on muuten täkälaisessa häiden juhlinnassa. Alkuun ihan pelästyin, kun ulkona "ammuskeltiin" tuon tuostakin. Mutta nehän olivatkin vain ilotulitusraketteja häiden juhlistamiseksi. Autoilla hurjastelu häiden aikaan on kyllä niin hurjaa, että aloin miettiä, monikohan morsian on jäänyt leskeksi heti naimisiin mentyään.

    VastaaPoista
  12. Sadevesi pitää toki hyödyntää, meillä mies on intohimoinen pihan puhdistaja, kelpaa kun on Rukka-takki suojana :) Oli melkoiset pippalot matsia ennen ja jälkeen täällä, aivan hullua. Onneksi ei tullut sen enempää uhreja. Viimeksi kun pääsivät MM-kisoihin kävin minäkin tien varressa kameroineni, meinasin tulla yli ajetuksi, tänä vuonna pysyin tiiviisti kotona.
    Hääajelut pitkine autoletkoineen on yleensä ihan rauhallisia, ei täällä ainakaan hurjastella ja muut antavat tietä suosiolla. Ennen häissä ammuskeltiin oikealla kiväärillä, nyt niitä on vähemmän jäljellä onneksi, silti joskus vielä kuulee sitäkin pauketta. Useimmiten niillä on vain paukkupommeja. Ootahan kun tulee tammikuun 14. ja mulud, silloin vasta räiskettä riittää.

    VastaaPoista
  13. Kuvasta saa olla ylpeä, käsivarakuvissa on niin usein värähtelyjä. Tämä tirppa on niin kirkas ja klaari.

    Fanittaminen ei oo mun juttu. Seuraan kailkenlaista urheilua passiivisesti joten fanitus menee yli ymmärrykseni. Ai jaa, Beatlesfani olin joskus 60-luvulla. Se oli silloinse.

    Sateenkaarilapsen onnea Sinulla. Odota niin näet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkään en ole koskaan ymmärtänyt fanittamisen päälle, en edes nuorena niin paljoa että olisin lähtenyt kirkumaan festareille, lätkämatseissa kävin joskus mutta hillitysti sielläkin.
      Onni taisi alkaa jo tuon tirpan kohdalla, pokkarissani on aika vahva zoomi, hyvä kun sain linnun silmänräpäykseksi kohdistettua ruutuun.
      Lisää onneja odotellen.

      Poista
  14. Jospa te itse muutuitte aarteeksi, kun kuljitte sateenkaaren pään alitse :) Se on peikosta kaikkein todennäköisintä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan uusi näkökanta asiaan. Hm..hm. Toivottavasti olemme sitten löytäjälle löytämisen arvoisia emmekä vahingossa osu kenenkään onnenonkijan koukkuun.

      Poista
  15. Eilen kuuntelin autoradiosta urheilun fanituskeskustelua. Jääkiekko, jalkapallo, pesäpallo. Jo lajisanastokin on aggessiivista, mutta minkäs teet. Toiset ovat niin tosissaan kotikatsomoissakin, etteivät tahdo pysyä paikoillaan. Mielenkiintoinen ilmiö. Itselleni on ihan sama kuka voittaa, mutta esim mieheni on kuin maansa myynyt, jos Suomi häviää vaikka jääkiekossa jonkin ottelun.

    Jos mahdollista kaikenlaisten kisojen aikaan minulle tulee paljon ulkoilua tai sitten telkkarin katsoja saa laittaa kuulokkeet korvilleeen.

    Hienot kuvat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisikin oikein ruveta kiinnittämään huomiota urheilusanaston agressiivisuuteen, sitä en ole jotenkin tajunnutkaan kaiken muun hihhuloinnin keskeltä. Minäkin kyllä katson matseja ja kannustan kotipenkillä, iloitsen voitostakin, mutta ei häiritse häviökään. Olisi kiva ymmärtää mikä saa ihmiset ylireagoimaan niin massiivisesti.

      Poista
  16. Kyllä sinä kuvata osaat, lintusen kuva niin upea. Kuvailet kivasti myös sanoilla. Takstisi soljuu mukavasti, mukavaa lukea.
    Mittari näytti siellä nyt +15, kesäähän nuo lukemat on. Kyllä noissa asteissa pystyy hyvin kadulla juhlimaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lintusen kuva oli aika ihme minulta, yleensä en edes niitä ehdi nähdä, harvoin vaivautuvat kuvattavaksi, mutta kiitos kuitenkin :)
      Silloin kun kirjoitin tätä, asteita taisi olla 7, yöllä peräti 3. Kyllä se on täällä tosi kylmä. Nyt ollaan normaaleissa talvilukemissa 10-18. Plussaa tietenkin.

      Poista