Haaste kulkee blogista toiseen ja haasteen saa aina alle 200 lukijan blogi. Eli tällä jaamme näkyvyyttä niin haasteen antajalle, kun haasteen saajille :). Kiitä haasteen antajaa, vastaa hänen esittämiin kysymyksiin ja luo 11 uutta kysymystä. Sen jälkeen listaa 11 Liebester awardin ansaitsevaa blogia.
Kiitän siis Vilukissia tästä haasteesta ja vastailen hänen esittämiinsä kysymyksiin parhaan taitoni mukaan, vaikka en tässä nyt mitään näkyvyyttä olekaan metsästämässä. Enää.
1.Miksi kirjoitat blogia?
Jos tätä nyt voi vielä sanoa kirjoittamiseksi... Joulukuussa tulee 8 vuotta yhteiseloa täyteen, en osaa luopuakaan.
2.Suurin haaveesi?
Eiköhän se olisi oma kämppä Suomessa. Mitä turhia kaunistelemaan, iso lottovoittokin riittäisi, sillä saisi kämpän ja pystyisi sitä pitämään ylläkin...
3.Mikä vuodenaika on mieluisin?
Kevät Algeriassa, kesä Suomessa.
4.Missä ammatissa haluaisit olla?
Kyllä tämä eläkeläisyys riittää vallan mainiosti. Mutta jos on pakko, niin voisin olla vaikka vahtikoira....
5.Piha- vai sisätyöt (kotitöistä)?
Työt? Minulla on tämmöinen sinihilkka, joka tekee ihan mielellään. Minä teen silloin kun en katso sitä työksi, sisällä tai ulkona ihan sama.
6.Poltatko kynttilöitä?
Vain ja ainoastaan sähkökatkojen aikana. LUKSEJA MULLE! Ainakin 500. Ei ole paljon pyydetty, jos auringonvalossakin kerran on 50 000-100 000 luksia.
7.Lyhyehkö matka liikuntaharrastukseen, valitsetko moottoroidun kulkuvälineen, vai jonkun muun? Minkä?
Olkkarissa on sohvan lisäksi stepperi, olen jaksanut sinne vielä kävellä. Sähköpotkulauta olisi kyllä aika jees.
8.Paras liikuntamuoto?
Jalat kantaa toistaiseksi, mukavinta se on hitaasti luonnossa...
9.Asutko maalla vai kaupungissa?
10.Oletko ikinä laihduttanut?
Heheh, juu, joka kevät muutaman kilon, että voin taas kesän syödä rauhassa kotomaan herkkuja niin ei tarvi vaatevarastoa uusia joka vuosi.
11.Vierastatko vammaisia ihmisiä?
Saatan vierastaa yhtä hyvin ei-vammaisiakin. Se vähän riippuu, olen tosi huono keksimään small talkia tuntemattomien kanssa, olen itse se vammainen.
Tämä haaste on kuin bumerangi, vähän väliä palaa takaisin. Nyt se on tehnyt 2½ vuotta kierrosta ennen kuin osui uudelleen kohdalleni. Olen siis ennenkin tehnyt paljastuksia täällä, silloin en tehnyt kuin yhden uuden kysymyksen, nyt en tee sitäkään. En myöskään keksi 11 uutta haastettavaa, lisää näkyvyyttä halutessanne voitte vastata näihin Vilukissin kysymyksiin tai sitten noihin linkin takana oleviin aikaisempiin kysymyksiin. Olen niin tylsä tällä kertaa.
Oli taas niin mukava Sirokkomainen kirjoitus. :-) Ja kuvat kruunasivat kaiken!
VastaaPoistaMutta asuttepa hienoissa maisemissa! Minäkin haluaisin asua tuommoisen rannan lähellä. Ja siinähän sitä painoakin putoaisi, kun paarustaisi tuota mäkeä ylös.
P.S. Ja kyllä mäkin voisin vahtikoiraksi ryhtyä, jos se työ tuommoista on. ;-D
Kaukaa kaikki on kaunista :) Uskon, että sinä ensimmäiseksi juoksentelisit vuorenrinteitä ylös ja alas, kunnes vähän ajan päästä ei olisi polvistasi mitään jäljellä... Ryhdy mieluummin vahtikoiraksi, siihen riittää, että silloin tällöin heilauttaa häntää :)
PoistaAsia kuin asia, huumorilla läpi. Minullakin on tämä puhevamma outojen serassa, mutta sen kanssa pärjää kun pysyy kotona :)
VastaaPoistaKumpi oli ensin, muna vai kana, ehkä puhevamma johtuukin juuri siitä, että on pysynyt liikaa kotona...
PoistaKiva oli taas lukea vastauksiasi. Small talkista en tiedä, mutta tämä kirjoittaminen sinulla kyllä on hanskassa :-)
VastaaPoistaOnneksi on edes korvaavaa toimintaa, kirjoittaessa ehtii ajatuskin mukaan:)
PoistaHyvät vastaukset, osa kuin omiani :D Voisi liittyä kanssasi vahtikoirien ammattiliittoon!
VastaaPoistaTervetuloa uuteen ammattiin, ei haukuta, heilutetaan vaan häntää. Armeliaasti voisi joskus vähän nuolaistakin :)
PoistaTykkään niin lukea sinun juttujasi, itse en enää tahdo saada edes kommentteja aikaiseksi. Hyvä sinä, sanataituri. Tähän olisi kiva laittaa hymiökin, mutta bloggeri on niin köyhä ettei hymiöitäkään tarjoa. :-)
VastaaPoistaKyllä on vaikeaksi minullakin mennyt tämä bloggaaminen, ei meinaa millään saada jutun päästä kiinni. Mutta odotellaan parempia aikoja näppäimistöllä (innostuin nyt niistä sinun lumihiutaleistasi :)
PoistaSulla kukoistaa mainiosti huumorin kukka. Niin kivaa lukea jutusteluasi.
VastaaPoistaPahus sentään, miten hankalan näköistä sun on karata kotoa omille teillesi.
Heh. Täällä on vähän toista lähteä luontoon kuin siellä, se pitää ensin löytää ja sitten pitää vielä löytää keino päästä sinne :D
PoistaOlipa taas kiva lukea juttusi ja kuvat ovat mainioita,hyvälle tuulelle tulin tästä. :)
VastaaPoistaOlisin niin mielelläni eläkeläinen mutta vielä pitää pakertaa.Voisin olla kyllä lottovoittajakin.
Small talkia oon joutunut väkisinkin opettelemaan mutta en sitä viitti yhtään enempää harrastaa kuin töissä on pakko.Oon just semmonen jäykkä suomalainen joka välttelen heti jos nään että joku outo meinaa tulla jutulle.
Et oo vielä kovin kankee jos tommosia kulkuväyliä pystyt käyttämään!
-rusomarja-
Se on aina kiva, jos onnistuu hyvää tuulta jakaan :) Se on tuo suomalaisuus, vai pitäiskö sanoa hämäläisyys, aika pysyvä piirre, hiljaa tarkkaileminen on niin paljon helpompaa aina kun vaan mahdollista. Suomessa sentään harvoin oudot yrittääkään tulla jutteleen :)
PoistaAitojen alittaminen on huomattavasti helpompaa kuin ylittäminen, siinä heti näkee mahtuuko vai ei, ylittämisessä voi vielä arvioida taitonsa yläkanttiin, sitä en enää kokeile :)
On nuo maisemat huikeita (siis poukamat...).
VastaaPoistaMinä en jaksaisi olla vahtikoira, tykkään niin paljon nukkumisesta :D
Onhan se hännän heilautus rankkaa, puhumattakaan että tarvitsisi heristellä korviakin ylös alas, tai liikutella neljää jalkaa kun kahdessakin on jo työtä tarpeeksi :D
PoistaOlipa taas hauskaa ja mieltä virkistävää tekstiä ja kuvia.
VastaaPoistaAhkera sinipiika sinulla ja tarkkaavaiset koirakaverit. Aidan alituskuvassa kaveri on Ihan selvästi huolissaan onnistumisestasi ja valmiina kaivamaan sinulle pakotunnelia luontoon.
Heh, kaveri varmaan mieliisti nirhaisisi takapuolesta, että menetkös jo siitä hidastelemasta :D
PoistaVau,8 vuotta,oikea konkari ja minä kun luulin että 7 vuodellani olen oikea blogikonkari;D
VastaaPoistaMinulla on ihan sama haave kuin sinullakin eli kakkoskohta.......
Kaunis tuo teidän poukama:)
Sinä olet vielä säilyttänyt blogisi aktiivisena, minun alkaa jo hiipua vanhuuttaan :)
PoistaOma lomakämppä Suomessa on varmaan monen ulkosuomalaisen haaveissa, ja vaikka sen vielä saisikin niin sen ylläpitäminenkin vaatii rahaa, ei ole helppoa ei.
Joo, vahtikoiran homma olis aika makeeta! Kaupunkisi on muuten kaunis.
VastaaPoistaMinäkin ihastelen kaupunkiamme aina tuolta kaukaa kukkuloilta... että miten se voisikin olla kaunis jos vähänkin olisi pidetty huolta.
PoistaTaas repesin ja arvaa missä kohdalla? Paras liikuntamuoto ja tuo erittäin hurmaava kuva:) Kiitos päivän nauruista, en ole käynyt pitkään aikaan, kun on ollut kaiken maailman juttuja, olin Norjassakin kuukauden ennen joulua ja semmosta. Mukavaa tulevaa ystävyyden päivää Sirokko ♥
VastaaPoistaHups, ja kiitos. Minulta on blogimaailma jäänyt vallan sivuun, kun olen ollut Suomessa vähän ikävämmissä merkeissä, mutta tietty samalla päässyt nauttimaan 'mukavista pakkasista' ja lumikinoksista. Vielä tässä ehtii katsella räystäidenkin tippumista :)
Poista